Hyppää pääsisältöön

Helen Keller

Kirjailija Helen Keller (1880–1968) on yksi viime vuosisadan merkkihenkilöistä. Hän omisti elämänsä näkö- ja kuulovammaisten aseman parantamiseksi. Keller vieraili Suomessa vuonna 1957.

Tietolaatikko

Helen Adams Keller, s. 27.6.1880 Tuscumbia, Alabama - k. 1.6.1968 Westport, Connecticut.
Kansainvälistä Helen Keller -päivää vietetään 1.6.
Helen Keller International -säätiö perustettiin vuonna 1915.
Kellerin maailmankonferenssit ovat edistäneet kuurosokeiden omien järjestöjen perustamista eri maissa.
Suomen Kuurosokeat ry järjesti yhteistyössä Kuurosokeiden maailmanliiton (WFDB) kanssa Helen Keller -maailmankonferenssin Tampereella kesäkuussa 2005.

Helen Kellerin teoksia:
THE STORY OF MY LIFE, 1903
OPTIMISM, AN ESSAY, 1903
THE WORLD I LIVE IN, 1908 (2004)
THE SONG OF THE STONE WALL, 1910
OUT OF THE DARK, 1913
MY RELIGION, 1927 (Light in My Darkness) 1927, 2000
MIDSTREAM - MY LATER LIFE, 1930
PEACE AT EVENTIDE, 1932
HELEN KELLER IN SCOTLAND, 1933
TEACHER, 1955

Suomennettuja teoksia:
Keller, Helen: Elämäni tarina (1957) WSOY

Puolitoistavuotiaana kuurosokeutunut Helen Keller oppi 7-vuotiaana kommunikoimaan opettajansa Anne Sullivanin johdolla. Helenille avautui ensin viittomakieli, sitten pistekirjoitus ja puhe. Elämänkerrassaan hän kuvaa tätä käänteentekevää ajanjaksoa näin: Kaikella oli nimi, ja jokainen nimi synnytti uuden ajatuksen.

Keller valmistui Radcliffen yliopistosta 24-vuotiaana vuonna 1904. Hän aloitti työnsä neuvonantajana, ja matkusti tulkkinsa kanssa luennoimassa näkö- ja kuulovammaisten asemasta ja koulutuksesta. Matkat suuntautuivat Yhdysvaltojen lisäksi Eurooppaan ja Aasiaan.

Kellerin kirjallinen tuotanto käsittää toistakymmentä teosta ja lukuisia artikkeleita. Kellerin teoksia on käännetty yli 50 kielelle.

Hänen elämästään on tehty useita kirjoja, elokuvia ja näytelmiä. William Gibsonin kirjoittamasta Ihmeidentekijä (The Miracle Worker) on tehty teatteri- ja tv-sovituksia sekä Oscar-palkittu elokuva.

Elävän arkiston kooste esittää filmivälähdyksiä Kellerin Suomen vierailusta vuonna 1957. Toimittaja Tuula Moilanen esittelee teokset Urheat ystävykset ja Elämäni tarina, ja teatterineuvos Kyllikki Forssell ja toimittaja Päivi Istala keskustelevat näytelmästä Ihmeidentekijä.

Teksti: Rita Landström

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto