Hyppää pääsisältöön

Helen Keller

Kirjailija Helen Keller (1880–1968) on yksi viime vuosisadan merkkihenkilöistä. Hän omisti elämänsä näkö- ja kuulovammaisten aseman parantamiseksi. Keller vieraili Suomessa vuonna 1957.

Tietolaatikko

Helen Adams Keller, s. 27.6.1880 Tuscumbia, Alabama - k. 1.6.1968 Westport, Connecticut.
Kansainvälistä Helen Keller -päivää vietetään 1.6.
Helen Keller International -säätiö perustettiin vuonna 1915.
Kellerin maailmankonferenssit ovat edistäneet kuurosokeiden omien järjestöjen perustamista eri maissa.
Suomen Kuurosokeat ry järjesti yhteistyössä Kuurosokeiden maailmanliiton (WFDB) kanssa Helen Keller -maailmankonferenssin Tampereella kesäkuussa 2005.

Helen Kellerin teoksia:
THE STORY OF MY LIFE, 1903
OPTIMISM, AN ESSAY, 1903
THE WORLD I LIVE IN, 1908 (2004)
THE SONG OF THE STONE WALL, 1910
OUT OF THE DARK, 1913
MY RELIGION, 1927 (Light in My Darkness) 1927, 2000
MIDSTREAM - MY LATER LIFE, 1930
PEACE AT EVENTIDE, 1932
HELEN KELLER IN SCOTLAND, 1933
TEACHER, 1955

Suomennettuja teoksia:
Keller, Helen: Elämäni tarina (1957) WSOY

Puolitoistavuotiaana kuurosokeutunut Helen Keller oppi 7-vuotiaana kommunikoimaan opettajansa Anne Sullivanin johdolla. Helenille avautui ensin viittomakieli, sitten pistekirjoitus ja puhe. Elämänkerrassaan hän kuvaa tätä käänteentekevää ajanjaksoa näin: Kaikella oli nimi, ja jokainen nimi synnytti uuden ajatuksen.

Keller valmistui Radcliffen yliopistosta 24-vuotiaana vuonna 1904. Hän aloitti työnsä neuvonantajana, ja matkusti tulkkinsa kanssa luennoimassa näkö- ja kuulovammaisten asemasta ja koulutuksesta. Matkat suuntautuivat Yhdysvaltojen lisäksi Eurooppaan ja Aasiaan.

Kellerin kirjallinen tuotanto käsittää toistakymmentä teosta ja lukuisia artikkeleita. Kellerin teoksia on käännetty yli 50 kielelle.

Hänen elämästään on tehty useita kirjoja, elokuvia ja näytelmiä. William Gibsonin kirjoittamasta Ihmeidentekijä (The Miracle Worker) on tehty teatteri- ja tv-sovituksia sekä Oscar-palkittu elokuva.

Elävän arkiston kooste esittää filmivälähdyksiä Kellerin Suomen vierailusta vuonna 1957. Toimittaja Tuula Moilanen esittelee teokset Urheat ystävykset ja Elämäni tarina, ja teatterineuvos Kyllikki Forssell ja toimittaja Päivi Istala keskustelevat näytelmästä Ihmeidentekijä.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto