Hyppää pääsisältöön

Helen Keller

Kirjailija Helen Keller (1880–1968) on yksi viime vuosisadan merkkihenkilöistä. Hän omisti elämänsä näkö- ja kuulovammaisten aseman parantamiseksi. Keller vieraili Suomessa vuonna 1957.

Tietolaatikko

Helen Adams Keller, s. 27.6.1880 Tuscumbia, Alabama - k. 1.6.1968 Westport, Connecticut.
Kansainvälistä Helen Keller -päivää vietetään 1.6.
Helen Keller International -säätiö perustettiin vuonna 1915.
Kellerin maailmankonferenssit ovat edistäneet kuurosokeiden omien järjestöjen perustamista eri maissa.
Suomen Kuurosokeat ry järjesti yhteistyössä Kuurosokeiden maailmanliiton (WFDB) kanssa Helen Keller -maailmankonferenssin Tampereella kesäkuussa 2005.

Helen Kellerin teoksia:
THE STORY OF MY LIFE, 1903
OPTIMISM, AN ESSAY, 1903
THE WORLD I LIVE IN, 1908 (2004)
THE SONG OF THE STONE WALL, 1910
OUT OF THE DARK, 1913
MY RELIGION, 1927 (Light in My Darkness) 1927, 2000
MIDSTREAM - MY LATER LIFE, 1930
PEACE AT EVENTIDE, 1932
HELEN KELLER IN SCOTLAND, 1933
TEACHER, 1955

Suomennettuja teoksia:
Keller, Helen: Elämäni tarina (1957) WSOY

Puolitoistavuotiaana kuurosokeutunut Helen Keller oppi 7-vuotiaana kommunikoimaan opettajansa Anne Sullivanin johdolla. Helenille avautui ensin viittomakieli, sitten pistekirjoitus ja puhe. Elämänkerrassaan hän kuvaa tätä käänteentekevää ajanjaksoa näin: Kaikella oli nimi, ja jokainen nimi synnytti uuden ajatuksen.

Keller valmistui Radcliffen yliopistosta 24-vuotiaana vuonna 1904. Hän aloitti työnsä neuvonantajana, ja matkusti tulkkinsa kanssa luennoimassa näkö- ja kuulovammaisten asemasta ja koulutuksesta. Matkat suuntautuivat Yhdysvaltojen lisäksi Eurooppaan ja Aasiaan.

Kellerin kirjallinen tuotanto käsittää toistakymmentä teosta ja lukuisia artikkeleita. Kellerin teoksia on käännetty yli 50 kielelle.

Hänen elämästään on tehty useita kirjoja, elokuvia ja näytelmiä. William Gibsonin kirjoittamasta Ihmeidentekijä (The Miracle Worker) on tehty teatteri- ja tv-sovituksia sekä Oscar-palkittu elokuva.

Elävän arkiston kooste esittää filmivälähdyksiä Kellerin Suomen vierailusta vuonna 1957. Toimittaja Tuula Moilanen esittelee teokset Urheat ystävykset ja Elämäni tarina, ja teatterineuvos Kyllikki Forssell ja toimittaja Päivi Istala keskustelevat näytelmästä Ihmeidentekijä.

Teksti: Rita Landström

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto