Hyppää pääsisältöön

Päijännetunneli

Pääkaupunkiseudun vedentarpeen kasvu ja talousveden huono maku herättivät henkiin 1970- ja 1980-lukujen jättihankkeen, raakavesitunnelin Päijänteestä.

Tietolaatikko

Tunneli alkaa Päijänteen eteläpäästä, Asikkalanselältä, missä vedenottokohta on noin 25 metrin syvyydessä. Vesi saadaankin tunneliin viileänä (noin 0,5 - 11 -asteisena) ympäri vuoden.

Tunneli päättyy Silvolan tekoaltaan luo lähellä Helsingin kaupungin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta.

Vapaalla putouksella tunnelin kautta saatava suurin virtaama olisi 10 m3/s, mutta vettä otetaan nykyään keskimäärin 3,1 m3/s

Lähde: Helsingin vesi

Tunneli on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Asikkalanselältä on matkaa Vantaan Silvolan tekojärvelle ja sen läheiselle puhdistamolle 120 kilometriä. Se kulkee 30 - 100 metrin syvyydellä maan pinnasta.

Varmuusvarastona toimiva Silvolan tekojärvi on pääkaupunkiseudun suurin makeanvedenallas. Viiden miljoonan kuution vesimassa riittää kriisitilanteessa noin kuukaudeksi.

Päijännetunnelin vettä pumpataan Helsingin seudun vesilaitosten lisäksi Keravanjokeen ja Tuusulan Rusutjärveen niiden vedenlaadun parantamiseksi.

Pääkaupunkiseudun vesihuolto ei juurikaan rasita Päijänteen vesitilannetta, sillä tunneliin otetaan vain noin prosentti muuten Kymijokeen menevästä keskivirtaamasta.

Päijännetunneli rakennettiin vuosina 1972-1982.

Teksti: Paavo Rytsä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto