Hyppää pääsisältöön

Humppa koki renessanssin 1970-luvulla

Heikki Kahila selvittää humpan historiaa 1930-luvun haitarijatsista ja myöhemmästä Kankkulan kaivosta 1970-luvun humppafestivaaleihin.

Tietolaatikko

Oheinen kooste ei ole valmis radio-ohjelma, vaan kyseessä on raakamateriaali tv-ohjelmaan "Humppa karkasi käsistä".

1930-luvun Dallapé-fokseihin perustuva humppa oli 1950- ja 60-lukujen taitteen suuri villitys. Se sai alkunsa Pumppu-Veikot-orkesterista, joka koottiin hupimielessä radio-ohjelmaan "Kankkulan kaivolla". Yhtyeestä kehkeytyi 1960-luvun alun suursuosikki Humppa-Veikot.

1970-luvun lopulla koettiin uusi humpparenessanssi festivaaleineen kaikkineen. Tango ei vielä tuolloin nostattanut vastaavanlaista julkista kansanliikettä.

Heikki Kahila pyrki saamaan selville, mistä humppa-nimike sai alkunsa, miksi humppa vetoaa suomalaisiin, mitä oli 70-luvun humppa, ketkä ovat humppakansaa ja oliko humpalla tulevaisuutta. Kävi ilmi, että humpalla oli jo omat ortodoksinsa, ja tangosäveltäjä saattoi tuhahdella sille.

Haastateltavina ovat musiikkitutkija Pekka Gronow, Kankkulan kaivolla -ohjelman toimittaja Antero Alpola, säveltäjä Rauno Lehtinen, Humppa-Veikkojen johtaja Kullervo Linna, levytuottaja Johan Vikstedt, säveltäjä Toivo Kärki, sovittaja Jaakko Salo ja levy-tuottaja Raimo Henriksson. Lopuksi kirjallisuustutkija Pekka Pesonen analysoi Jätkän humpan tekstiä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto