Hyppää pääsisältöön

Humppa koki renessanssin 1970-luvulla

Heikki Kahila selvittää humpan historiaa 1930-luvun haitarijatsista ja myöhemmästä Kankkulan kaivosta 1970-luvun humppafestivaaleihin.

Tietolaatikko

Oheinen kooste ei ole valmis radio-ohjelma, vaan kyseessä on raakamateriaali tv-ohjelmaan "Humppa karkasi käsistä".

1930-luvun Dallapé-fokseihin perustuva humppa oli 1950- ja 60-lukujen taitteen suuri villitys. Se sai alkunsa Pumppu-Veikot-orkesterista, joka koottiin hupimielessä radio-ohjelmaan "Kankkulan kaivolla". Yhtyeestä kehkeytyi 1960-luvun alun suursuosikki Humppa-Veikot.

1970-luvun lopulla koettiin uusi humpparenessanssi festivaaleineen kaikkineen. Tango ei vielä tuolloin nostattanut vastaavanlaista julkista kansanliikettä.

Heikki Kahila pyrki saamaan selville, mistä humppa-nimike sai alkunsa, miksi humppa vetoaa suomalaisiin, mitä oli 70-luvun humppa, ketkä ovat humppakansaa ja oliko humpalla tulevaisuutta. Kävi ilmi, että humpalla oli jo omat ortodoksinsa, ja tangosäveltäjä saattoi tuhahdella sille.

Haastateltavina ovat musiikkitutkija Pekka Gronow, Kankkulan kaivolla -ohjelman toimittaja Antero Alpola, säveltäjä Rauno Lehtinen, Humppa-Veikkojen johtaja Kullervo Linna, levytuottaja Johan Vikstedt, säveltäjä Toivo Kärki, sovittaja Jaakko Salo ja levy-tuottaja Raimo Henriksson. Lopuksi kirjallisuustutkija Pekka Pesonen analysoi Jätkän humpan tekstiä.

Teksti: Jukka Lindfors