Hyppää pääsisältöön

Pankkiryöstö – tosi asiaa pankkikriisistä

Dokumentti vuodelta 1992 kertoo pankkien talouden romahtamisesta. Pankit kärsivät tappioita huonoista sijoituksista, ulkomaisesta varainhankinnasta, omistusjärjestelyistä ja maksamattomista luotoista.

Voiko pankin saada kriisiin?
”Jos oikein yrittää, niin kai se onnistuisi: ottamalla riskejä, jotka eivät ole oikeassa suhteessa pankin riskinottokykyyn,” sanoo pankkitarkastusviraston ylijohtaja Jorma Aranko.

1980-luvun puolivälistä alkaen Suomen Pankki alkoi purkaa rahamarkkinoiden säännöstelyä. Lainarahan hinnoittelu ja luottopäätökset siirtyivät pankkien omiin käsiin. Pankit saivat myös luvan käyttää ulkomaista velkaa luotonannon rahoittamiseen.

Säännöstelyyn tottuneille pankeille tilanne oli uusi. Pankit alkoivat hakea nopeaa kasvua ja kilpailla markkinaosuuksista. Ne päättivät laajentaa luotonantoa riskejä kaihtamatta ja siirtyivät myös osake ja kiinteistöbisnekseen. Ilmiö oli yleismaailmallinen. Miksi tyytyä nimelliskorkoihin kun arvopaperi- ja kiinteistömarkkinoilla oli saatavissa 40-50 prosentin tuotto?

Kenenkään ei tarvinnut enää olla köyhä. Jokaiselle täysi-ikäiselle, luottokelpoiselle henkilölle tarjottiin lainaa, ilman vakuuksia. Lainalla ostettavat pörssiosakkeet kelpasivat takuuksi.

1988 pankit kasvattivat luottojensa määrää yli 30 prosenttia. Seurauksena oli rahoitusmarkkinoiden ja talouden ylikuumeneminen sekä kasvava vaihtotaseen vaje. Suomalaiseen kansantalouteen syntyi luottokupla, jonka suuruus oli yli 100 miljardia markkaa.

Jos pitäisi kertoa yksi ainoa syy Suomen 1990-luvun kansantaloudellisiin vaikeuksiin, huippukorkeaan korkotasoon ja pankkikriisiin, niin vastaus on: Hallitsematon luotonannon laajennus 1980-luvun lopulla.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto