Hyppää pääsisältöön

Lauri Viidan Pispala on kuin Luojan palikkaleikki moreenipenkereellä

Kirjailija Lauri Viita piirtää pääteoksessaan Moreeni omaperäisen ja elävän kuvan Pispalan rakentajista ja rakennusvaiheista.

Asemakaava ei hallinnut Tampereen Pispalanharjun rakentamista. Jokainen sai pysyttää harjulle sellaisen pytingin kuin parhaaksi näki.

”Mökin sai tehdä ihan mielensä mukaisen – pitkittäin, poikittain, vinottain – hirrestä, laudasta, paperista, sahanpuruista, tiilestä, betonista”, Viita maalailee elävästi.

Lauri Viita oli alkuperäiseltä ammatiltaan kirvesmies. Kun esikoisteos Betonimylläri ilmestyi, Viita oli vankasti sitä mieltä, ettei hän jätä ammattiaan kirjoittamisen takia. Menestyksen myötä kävi kuitenkin toisin.

Viita ehti olla naimisissa kolme kertaa. Toisen avioliittonsa hän solmi kirjailija Aila Meriluodon kanssa.

Viidan luomistyötä ja perhe-elämää häiritsi sairastuminen skitsofreniaan. Sairastumisen vuoksi hän oli myös pitkiä jaksoja mielisairaalassa.

Teksti: Reijo Perälä

Lauri Viita - Rakentaja

Tuotanto: Lii-filmi Oy 11.9.1962
Käsikirjoitus: Harri Kaasalainen
Kuvaus: Unto Kumpulainen
Ohjaus: Jaakko Kuusisto
Tuotantojohto: Pertti Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto