Hyppää pääsisältöön

Lama ja oikeus

Säästöpankkien vahingonkorvausoikeudenkäynnit ovat Suomen taloushistorian pisin oikeudenkäyntien sarja: 14 vuotta loppuvuodesta 1993 alkuvuoteen 2008. Timo-Erkki Heinon Ykkösdokumentti tekee yhteenvedon veronmaksajille kalliiksi tulleista oikeudenkäynneistä.

Tietolaatikko

Ohjelma palkittiin maaliskuussa 2009 Koura-palkinnolla dokumenttisarjasssa.
Koulutusrahasto Koura palkitsee vuosittain YLEn tai MTV3:n kanavilla edellisenä vuonna esitettyjä omatuotantoisia ohjelmia. Tällä kertaa ehdolla oli 62 ohjelmaa tai ohjelmasarjaa.

Suurella julkisella kohulla aloitettiin vahingonkorvausoikeudenkäynnit säästöpankkien johtajia vastaan loppuvuodesta 1993. Oikeuteen haastettiin lähes 300 säästöpankkien hallitusten maallikkojäsentä ja johtajaa.

14 vuotta myöhemmin oikeudenkäyntien sarja on päättymässä, kun Turun hovioikeus vuoden 2008 alkupuolella ratkaisee viimeisen jutun.

"Lapset ehti kasvaa aikuiseksi tämän prosessin aikana - siitä näkee, mikä sen pituus oli", kuvaa yksi säästöpankin hallituksen jäsen tilannettaan.

Valtio vaati säästöpankkien hallitusten maallikkojäseniltä - tavallisilta suomalaisilta - kymmenien, jopa satojen miljoonien korvauksia. Korvausvaatimusten yhteissumma oli 2,5 miljardia markkaa eli 425 miljoonaa euroa.

"Kyllä se oli shokki. Se oli ihan täydellinen shokki", kuvaa Eero Lapinleimu Toijalasta tunteitaan.
Dokumentissa myös Jyrki Nurmi Perniöstä, Martti Hoffren Uimaharjusta ja Paavo Tolvanen Kiteeltä kertovat miltä tuntui, kun kymmenien miljoonien korvausvaatimus kolahti postista.

Lopputuloksiltaan oikeudenkäynnit ovat jääneet hyvin laihoiksi. Oikeuteen haastetuista lähes kahden kolmasosan kanteet on hylätty ja korvauksiin on määrätty vain reilu kolmannes. Oikeudessa määrätyistä korvauksista on toistaiseksi saatu perityksi 4,3 miljoonaa euroa. Tämän summan saamiseksi on oikeudenkäyntikuluina käytetty veronmaksajien varoja 23 miljoonaa euroa.

Valtion näkemyksiä oikeudenkäynteihin ryhtymisestä perustelevat Pekka Laajanen valtiovarainministeriöstä sekä entinen kansanedustaja ja Valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston jäsen Olavi Ala-Nissilä.

Dokumenttia varten on saatu suuri määrä aiemmin salaisia ja luottamuksellisia asiakirjoja, jotka ovat nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto