Hyppää pääsisältöön

Martin Saarikangas, laivanrakentaja

Martin ”Iso-Masa” Saarikangas puhuu elämänasenteestaan ja perusarvoistaan, yritysten johtamisesta ja voiton tavoittelusta. Ohjelma on taltioitu Kummelinsaaressa Orivedellä kesällä 1992.

Saarikangas loi 1980-luvun lopulla Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssipesän raunioille uuden telakan - Masa-Yardsin, ja sai lähes kansallissankarin maineen suomalaisen telakkateollisuuden pelastajana.

Kun oheinen Ulla Roihun toimittama haastattelu taltioitiin kesäkuussa 1992, toimi Saarikangas Kværner Masa-Yards Oy:n toimitusjohtajana.

Saarikangas arvostaa sotilaallista johtamista ja ylenkatsoo konsultteja. ”Suomalainen vaatii perinteistä johtamista, mutta ei käskemistä.” Omassa työssään Saarikangas yhdisti perinteisen armeijamallin sydämellä johtamiseen. Hän korostaa kuuntelemisen merkitystä ja työntekijöiden ottamista mukaan päätöksentekoprosesseihin. ”Ei siinä guruja tarvita”, sanoo Saarikangas.

Vuorineuvoksen arvo Martin Saarikankaalle (s. 1937) myönnettiin 1997.

Ansiokkaan uran tehnyt Saarikangas jäi eläkkeelle tammikuussa 2001. Kansanedustajana hän toimi 2003 - 2007.

Teksti: Rita Landström

Tietolaatikko

Saarikangas, Jarl Martin Aleksander (s.24.1.1937)
Teollisuusjohtaja, dipl.-ins., yli-insinööri, tekn. tri h.c., vuorineuvos
Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan johtaja 1981–87
Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n varatoimitusjohtaja 1987–89
Kværner Masa-Yards Oy:n (vuoteen 1991 Masa-Yards Oy) toimitusjohtaja 1989–97 ja pääjohtaja 1998–2001
Kværner Industrier A/S:n telakkaryhmän johtaja 1998–99

Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja 1993–97
Jääkiekon SM-liigan puheenjohtaja 1992–2002
Kansanedustaja (Kok.) 2003–2007

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto