Hyppää pääsisältöön

Rainer Friman: Se on salaisuus

Kaksi Syksyn sävel -voittoa nostivat Rainer Frimanin yhdeksi 1990-luvun menestyneimmistä suomalaisartisteista.

Rainer Friman (S. 1958) aloitteli uraansa jo 70-luvulla, mutta ensimmäisten Tangomarkkinoiden perintöprinsseys vuonna 1986 ja etenkin muutaman vuoden päästä seurannut Syksyn sävel -voitto nostivat laulajan suomalaisiskelmän kärkikaartiin.

Syksyn sävel -voittajan Se on salaisuus lisäksi artikkelissa on mukana Frimanin toinen suuri hitti samalta ajalta eli Kesäyö. Molemmat kappaleet on säveltänyt ja sanoittanut laulajan hovisäveltäjä Jukka Koivisto.

Friman voitti Syksyn sävelen myös vuonna 1992. Tuolloin kappale oli Virta vie, virta tuo, joka oli jälleen Jukka Koiviston käsialaa.

Suosikkilaulajan levyistä kahdeksen on myynyt kultaa, ja niistä lisäksi neljä platinaa. Menestynein levy on vuonna 1989 ensi kerran julkaistu Linnut, jota on myyty yli 80 000 kappaletta.

Tällä vuosituhannella Friman on tehnyt iskelmän lisäksi hengellistä musiikkia. Hän on myös profiloitunut mediassa kriittisen romanikeskustelun herättäjänä, mistä ainakin virallinen romaniyhteisö on osin tuohtunut. Keskustelusta velloneet riidat ovat haitanneet myös Frimanin keikkalaulajan uraa.

Politiikkakaan ei ole laulajalle vierasta; maalisvaaleissa 2003 hän oli keskustan eduskuntavaaliehdokas.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto