Hyppää pääsisältöön

He olivat mukana sisällissodassa 1918

"Kansalaissota on sodista julmimpia", sanoo punaisten puolella taistellut teatterinjohtaja Jalmari Parikka. Jääkärit, punakaartilaiset ja siviilit muistelevat Suomen sisällissotaa, jossa maa jakautui aseiden voimalla kahtia.

Viljo Sohkanen ja Kaarlo Asp kuvailevat syksyllä 1917 kiihtynyttä kamppailua yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta. Yleisen järjestysvallan puutteen korvasivat eri osapuolien aseelliset järjestöt: työväen järjestyskaartit ja porvarilliset suojeluskunnat.

Syksyn 1917 levottomuudet ja väkivaltaiset yhteenotot kiihtyivät tammikuussa 1918. Neuvosto-Venäjä lähetti punaisten avuksi Jukka ja Eino Rahjan organisoiman asejunan, josta kertoo tulkki Lyyli Parviainen. Porvarillinen senaatti puolestaan haki tukea Saksalta.

Kuva: Piirros Jukka Rahjasta (SKP:n keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri).

Vallankumousjulistus annettiin 26. tammikuuta, ja kapina alkoi seuraavana päivänä. Valkoinen armeija sai tuntuvaa vahvistusta Saksasta palanneista jääkäreistä, joihin kuuluivat myös T. H. Maunu ja olympiavoittaja Julius Saaristo. Huhtikuun alussa jääkärit olivat valtaamassa Tamperetta, punaisten vankinta tukikohtaa.

Kuva: Ihmisiä kokoontuneena jumalanpalvelukseen, joka toimitettiin valtauksen jälkeen kaupungintalon parvekkeelta Tampereella.

Ompelija Matilda Oksanen oli näkemässä, kun hallituksen tueksi saapunut saksalainen divisioona marssi Helsinkiin 13. huhtikuuta. Annikki Kainlauri todisti tapahtumia Lahden suunnalla 10-vuotiaana tyttösenä.

Kuvat: Saksalaisia sotilaita konekivääreineen Päävartion edustalla vuonna 1918. Työväen Arkisto. Vangittuja punakaartilaisia ja siiviilejä Fellmannin pellolla Lahdessa. Kansan Arkisto.

Tampereen ja Helsingin valtausten jälkeen sota keskittyi itärintamalle, jonka tapahtumista kertovat jääkäri T. H. Maunu ja punakenraaliksi joutunut teatterinjohtaja Jalmari Parikka.

Kuvat: Jääkäripataljoona 27:n paperinen tunnus. Jääkäripataljoona 27 Perinneyhdistys ry. Hjalmar (Jalmari) Fabian Parikka. Työväen Arkisto.

Vihanpito ja kärsimykset eivät loppuneet sodan myötä. Viljo Sohkanen ja Frans Peltonen kuuluivat niihin kymmeniin tuhansiin, jotka joutuivat vankileirien kurjuuteen.

Kuvat: Vangittuja punakaartilaisia viedään laivalla Suomenlinnaan 13.4.1918. Huopahattu päässään sivuttain seisova mies muistuttaa erittäin paljon Viljo Sohkasta. Kuvaaja Lönnqvist(?), Foto Nyblin/Työväen Arkisto. Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä. Niilo Toivonen. Kuvaaja Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Lue lisää:

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Kommentit
  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.