Hyppää pääsisältöön

He olivat mukana sisällissodassa 1918

"Kansalaissota on sodista julmimpia", sanoo punaisten puolella taistellut teatterinjohtaja Jalmari Parikka. Jääkärit, punakaartilaiset ja siviilit muistelevat Suomen sisällissotaa, jossa maa jakautui aseiden voimalla kahtia.

Viljo Sohkanen ja Kaarlo Asp kuvailevat syksyllä 1917 kiihtynyttä kamppailua yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta. Yleisen järjestysvallan puutteen korvasivat eri osapuolien aseelliset järjestöt: työväen järjestyskaartit ja porvarilliset suojeluskunnat.

Syksyn 1917 levottomuudet ja väkivaltaiset yhteenotot kiihtyivät tammikuussa 1918. Neuvosto-Venäjä lähetti punaisten avuksi Jukka ja Eino Rahjan organisoiman asejunan, josta kertoo tulkki Lyyli Parviainen. Porvarillinen senaatti puolestaan haki tukea Saksalta.

Kuva: Piirros Jukka Rahjasta (SKP:n keskuskomitean jäsen, puna-armeijan upseeri).

Vallankumousjulistus annettiin 26. tammikuuta, ja kapina alkoi seuraavana päivänä. Valkoinen armeija sai tuntuvaa vahvistusta Saksasta palanneista jääkäreistä, joihin kuuluivat myös T. H. Maunu ja olympiavoittaja Julius Saaristo. Huhtikuun alussa jääkärit olivat valtaamassa Tamperetta, punaisten vankinta tukikohtaa.

Kuva: Ihmisiä kokoontuneena jumalanpalvelukseen, joka toimitettiin valtauksen jälkeen kaupungintalon parvekkeelta Tampereella.

Ompelija Matilda Oksanen oli näkemässä, kun hallituksen tueksi saapunut saksalainen divisioona marssi Helsinkiin 13. huhtikuuta. Annikki Kainlauri todisti tapahtumia Lahden suunnalla 10-vuotiaana tyttösenä.

Kuvat: Saksalaisia sotilaita konekivääreineen Päävartion edustalla vuonna 1918. Työväen Arkisto. Vangittuja punakaartilaisia ja siiviilejä Fellmannin pellolla Lahdessa. Kansan Arkisto.

Tampereen ja Helsingin valtausten jälkeen sota keskittyi itärintamalle, jonka tapahtumista kertovat jääkäri T. H. Maunu ja punakenraaliksi joutunut teatterinjohtaja Jalmari Parikka.

Kuvat: Jääkäripataljoona 27:n paperinen tunnus. Jääkäripataljoona 27 Perinneyhdistys ry. Hjalmar (Jalmari) Fabian Parikka. Työväen Arkisto.

Vihanpito ja kärsimykset eivät loppuneet sodan myötä. Viljo Sohkanen ja Frans Peltonen kuuluivat niihin kymmeniin tuhansiin, jotka joutuivat vankileirien kurjuuteen.

Kuvat: Vangittuja punakaartilaisia viedään laivalla Suomenlinnaan 13.4.1918. Huopahattu päässään sivuttain seisova mies muistuttaa erittäin paljon Viljo Sohkasta. Kuvaaja Lönnqvist(?), Foto Nyblin/Työväen Arkisto. Punavankeja Suomenlinnan IV piirin Susisaaren vankileirillä. Niilo Toivonen. Kuvaaja Historian kuvakokoelma, Museovirasto.

Lue lisää:

Kolmen kuvan kollaasi: neljä punakaartilaista aseineen valokuvastudiossa Turussa, sairaanhoitajat Punakaartilaiset Tyyne Vilkman ja Martta Leimu sekä Vilho Ahlberg rakennuksen edessä Kaukaalla, kaksi punakaartilaista aseineen valokuvausstudiossa.

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.