Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kännykän korjaus kesti kuukausia

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Leskisen pariskunta osti joulukuussa 2006 Soneralta kännykkäliittymät ja samalla kytkykauppana Nokian kamerapuhelimet.

Kun toinen puhelimista meni rikki, korjaus kesti kuukausia. Lopulta Leskiset saivat uuden puhelimen, mutta vasta kolmen kuukauden kuluttua vian ilmenemisestä.

Myyjä vastaa tuotteen virheestä

Leskisten puhelin rikkoontui runsaan puolen vuoden käytön jälkeen, elokuussa 2007. He palauttivat sen ostopaikkaan eli Soneralle. Osoite oli oikea, sillä myyjä vastaa tuotteessa olevasta virheestä ja sen korjaamisesta.

Myyjän vastuu virheestä on laaja. Myyjä ei voi käännyttää asiakasta maahantuojan tai valmistajan puheille. Asiakas voi toki valittaa myös maahantuojalle tai valmistajalle esimerkiksi silloin, jos myyjä on mennyt konkurssiin.

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Virheen korjaamisesta ei saa koitua asiakkaalle kohtuutonta vaivaa tai ylimääräisiä kuluja. Myyjä ei siis voi määrätä toimittamaan laitetta suoraan huoltoon, jos se on asiakkaalle vaivalloista. Toki asiakas voi suostua asioimaan suoraan huollon kanssa, jos järjestely vaikuttaa järkevältä.

Myös asiakkaalla on velvollisuuksia. Hänen tulee antaa myyjälle tilaisuus korjata virhe. Samaakin virhettä on kohtuullista antaa korjata kaksi, jopa kolmekin kertaa.

Leskisten tapauksessa kyse oli kytkykaupasta. Sonera myi varsinaisesti omaa liittymäänsä, mutta kauppaan liittyi myös Nokian valmistama puhelin. Puhelinta asiakas maksoi ikään kuin osamaksulla, kuukausittain. Myyjästä ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa ole epäselvyyttä: Lehtiset ostivat paketin Soneran myyntipisteestä, ja Sonera laskutti asiakkaalta rahat sekä liittymästä että puhelimesta.

Myyjän vastuu ei lopu takuuaikaan

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Kun Leskisten puhelin rikkoontui, takuuaika oli vielä voimassa. Myyjän vastuu laitteen virheestä ei kuitenkaan pääty takuuaikaan. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus odottaa, että laite kestää kunnossa normaalijärjellä ymmärrettävän ajan. Kuluttajariitalautakunnan päätösten mukaan kotitalouden laitteiden pitäisi kestää vähintään kaksi vuotta. Myyjä maksaa tänä aikana korjauksen, vaikka takuuaika olisi lyhyempikin.

Kahden vuoden jälkeen aletaan jo ottaa huomioon laitteen kuluminen. Asiakas ja myyjä voivat tällöin jakaa korjauskustannukset. Yli neljä vuotta vanhan laitteen korjauksesta asiakas saa enää harvoin korvausta.

Korjaus kohtuullisessa ajassa

Sonera toimitti Leskisten puhelimen huoltoon. Kun pari viikkoa oli kulunut, pariskunta alkoi kysellä puhelimensa perään. Sonera kuitenkin ilmoitti, että valmistaja ei pysty toimittamaan huoltoon tarvittavia osia, eivätkä he voi asialle mitään. Leskiset lähettivät sähköpostia myös valmistajalle eli Nokialle, joka puolestaan vastasi, että vastuu on Soneran. Kiivasta sähköpostikirjeenvaihtoa jatkui ensimmäisessä vaiheessa pari kuukautta. Puhelin oli koko ajan huollossa.

Laki sanoo, että tuotteen virhe on korjattava kohtuullisessa ajassa. Keskimäärin kohtuullisena aikana pidetään kahta viikkoa. Korjausaika vaihtelee tapauskohtaisesti: lapsiperheen jääkaapin kohtuullinen korjausaika on lyhyempi kuin kaksi viikkoa. Toisaalta kohtuullinen aika voi pidentyä, jos esimerkiksi osia on vaikea saada.

Korjauksen viivästymisestä oli asiakkaan suuntaan vastuussa Sonera, sillä myyjän vastuulla on koko korjausprosessi. Valmistajan tai huollon selän taa ei voi vetäytyä. Jos huolto tuottaa hankaluuksia, se ei ole asiakkaan ongelma. Myyjän on järjestettävä asiat valmistajan ja huollon kanssa niin, että korjaus hoituu.

Sijaislaite pitkäksi korjausajaksi

Jos korjausaika jostakin syystä venyy, myyjä voi antaa asiakkaalle sijaislaitteen. Mikään laki tähän ei pakota, mutta jos korjattavana oleva laite on asiakkaalle niin välttämätön, että hän joutuu lainaamaan tai vuokraamaan korjauksen ajaksi toisen laitteen, kustannukset maksaa myyjä. Tämän takia myyjän on järkevää tarjota itse sijaislaitetta. Aina myyjät eivät sijaislaitetta tarjoa, asiakkaan pitää osata sitä vaatia.

Joskus sijaislaitetta kannattaa pyytää heti, kun oman laitteen vie korjaukseen. Jos korjattavaksi menee esimerkiksi perheen ainoa puhelin, sijaislaite on kohtuullista saada heti.

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Sonera tarjosi Leskisille aluksi sijaislaitteeksi tavallista kännykkää. Sitä Leskiset eivät tarvinneet, koska heillä oli kotona vanha soittelemiseen kelpaava puhelin. Kun korjaus oli kestänyt kaksi kuukautta, Soneralta tuli vihdoin tarjous kamerapuhelimen lainaamisesta. Jotta sen olisi saanut, Leskisten olisi kuitenkin pitänyt sitoutua ankaraan vastuuseen laitteesta. Soneran moniselitteisessä viestissä sanottiin muun muassa, että jos laite rikkoontuu mekaanisesti, asiakas maksaa kulut. Laitetta ei olisi myöskään saanut luovuttaa toiselle henkilölle.

kamera(copyright YLE/videokuvaa)- Sijaislaite ei todellakaan ole asiakkaan oma. Siitä tulee huolehtia hyvin. Myyjä voi myös edellyttää, että laitetta ei anneta muiden käyttöön. Asiakas ei kuitenkaan joudu maksamaan, jos sijaislaitteessa ilmenee jokin valmistusvika. Se on myyjän vastuulla.

Leskiset ymmärsivät Soneran sähköpostitse lähettämän viestin niin, että he joutuvat maksamaan, jos lainalaite menee rikki, olipa syy mikä tahansa. Niinpä he eivät uskaltaneet tarttua Soneran tarjoukseen.

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Soneralta selitetään, että sijaislaitetta koskeva sitoumusteksti on ankara, koska ihmisillä on taipumusta kohdella lainapuhelimia huolimattomammin kuin omiaan. Asiakkaalla ei Sonerankaan mukaan ole mitään vastuuta sijaislaitteen valmistusvioista. Sonera on nyt luvannut korjata epäselvää sitoumustekstiään.

Kaupan voi perua, jos huolto viivästyy reilusti

Jos korjaus ei tunnu valmistuvan lainkaan, asiakkaalla on oikeus perua kauppa. Myyjältä voi pyytää rahat takaisin tai uuden laitteen. Mitään tarkkaa ajankohtaa ei kaupan perumiselle voi antaa, mutta sitä voi vaatia, jos kohtuullinen korjausaika ylittyy useilla viikoilla. Mikäli myyjä ei suostu kauppaa purkamaan, asiasta voi valittaa kuluttajariitalautakuntaan.

Myyjä korvaa suoranaiset kulut

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Asiakkaalle ei saa koitua virheellisen tuotteen korjaamisesta mitään suoranaisia kuluja. Jos korjausasiassa pitää soitella puhelimella tai tulee matkakustannuksia, laskun voi esittää myyjälle.

Leskisten tapauksessa Soneran piti palauttaa myös puhelimesta perityt kuukausimaksut siltä ajalta, kun puhelin ei ollut asiakkaan käytössä.

Työvoitto Leskisille

kamera(copyright YLE/videokuvaa)Leskisten ongelma ratkesi paria päivää vaille kolmen kuukauden odottelun jälkeen. Soneran vitkutteluun turhautuneina he lähettivät vielä yhden äkäisen palautteen Nokialle. Muutaman päivän kuluttua tuli vastaus: saatte uuden puhelimen ensi viikolla. Muutaman päivän päästä tuli soitto myös Soneralta: Leskisille luvattiin hyvittää noin 60 euroa puhelimen kuukausimaksuja. Mielipahasta ja ottamatta jääneistä kuvista he eivät saa mitään korvausta.

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.