Hyppää pääsisältöön

Kaisa Variksen dopingkäry 2003

Kaisa Varis oli mukana voittamassa Suomen naisten MM-viestihopeaa Val di Fiemmessä 2003. Kolme viikkoa myöhemmin mitalin vei Variksen dopingkäry.

Tietolaatikko

Vuonna 2007 Varis otti ampumahiihdon päälajikseen. Hän voitti Ruhpoldingin sprinttikilpailun tammikuussa 2008, mutta hiihtäjän A-dopingnäytteestä löydettiin kiellettyjä aineita. B-näyte avattiin ilman, että Variksen nimeämänsä asiantuntija oli paikalla. Kansainvälinen Ampumahiihtoliitto IBU ilmoitti kuitenkin näytteen olevan positiivinen ja langetti Varikselle elinikäisen kilpailukiellon. Kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS kumosi kilpailukiellon maaliskuussa 2009, koska IBU oli rikkonut sääntöjä Variksen B-dopingnäytteen analysoinnissa.

HUOM: Valitettavasti MM-tallenteet ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är VM-videorna tyvärr endast tillgängliga i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements videos containing WCH material are unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Suomen viestijoukkueessa hiihtivät Variksen lisäksi Riikka Sirviö, Virpi Kuitunen ja Pirjo Manninen.

Ensimmäisessä vaihdossa Suomi oli vielä kärjessä, mutta toisella osuudella ohi kirivät Norja ja Saksa. Norjan Hilde Petersenin kaatumisen ansiosta Varis tuli viimeiseen vaihtoon kakkosena Saksan hurjasti hiihtäneen Claudia Künzelin jälkeen. Ankkuri Pirjo Manninen piti Suomen kakkossijalla.

Kaisa Variksen dopingkäryn takia Suomen joukkue menetti hopeamitalinsa. Suomen hylkäyksen ansiosta Norja nousi hopealle ja Venäjä pronssille.

Varis sai erytropoietiinin (EPO) käytöstä kahden vuoden kilpailukiellon. Häneltä evättiin paikka myös vuoden 2006 talviolympialaisissa, Davosin maailmancupissa ja Sapporon MM-kisoissa 2007.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto