Hyppää pääsisältöön

Nokiamiljonääri hylkäsi markkinatalouden

Nokian entinen talouspomo, sittemmin yhtiön eettisten asioiden asiantuntija Hanna Kaskinen jätti hyväpalkkaisen työnsä suuryrityksessä ja ryhtyi kouluttautumaan sairaanhoitajaksi.

”Tämä on vapaaehtoinen päätös. Markkinatalous ja minä emme ole samoilla linjoilla. Halusin valita toisin. Ei riitaa eikä suurta konfliktia, mutta eri tiet”, sanoo Hanna Kaskinen Maarit Tastulan haastattelussa vuonna 2004.

Nokian eettisten asioiden asiantuntijuus oli suorapuheiselle Kaskiselle luonteva rooli. Kansainväliset suuryritykset ovat yhä voimakkaammin ryhtyneet vaatimaan alihankkijoiltaan eettisyyttä. Kaskinen sanoo, että pelissä on yrityksen maine. Sen saamia haavoja on kallis paikata. Eettisyys ei ole bisneksessä moraalinen velvollisuus, vaan taloudellinen hyve.

Ympäristöekohihhuli, kuten Hanna Kaskinen itseään nimittää, on ollut jo varhain tietoinen omista eettisistä valinnoistaan.

Kun Nokia jakoi työntekijöilleen optioita, Kaskinen otti ne vastaan kerran. Sitten hän teki sen, mitä useimmat suomalaiset eivät saata ymmärtää. Hän kieltäytyi seuraavista miljoonaoptioista. ”Huomasin jo ensimmäisellä kerralla, että optiot vievät ihmisen henkisen vapauden. Raha auttaa elämässä, mutta se ei merkitse kaikkea. On pystyttävä elämään rauhassa itsensä kanssa”, sanoo Kaskinen.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto