Hyppää pääsisältöön

Havuja... perkele!

Julkaistu . Päivitetty

Marjo Matikainen sai ensimmäisen arvokisavoittonsa hiihdon MM-kisoissa Oberstdorfissa 1987. Historiaan jäi hänen huutonsa: "Havuja... perkele!"

Naisten viiden kilometrin kilpailu käytiin vaikeassa kelissä. Väliaikapaikkaa lähestyessään Matikainen vaati ladulle havuja, jotta saisi paakut pois suksiensa pohjista.

Selostuksen alta kuuluu osittain Matikaisen huuto: "Havuja, havuja!" Väliaikapaikan ohi päästyään hän manaa vielä äänekkäästi avustajien hitautta.

Toiseksi kilpailussa sijoittui Neuvostoliiton Anfisa Reztsova ja kolmanneksi Sveitsin Evi Kratzer.

Kyseessä oli Matikaisen ensimmäinen MM-kulta. Oberstdorfissa hän sijoittui 10 kilometrin kisassa hopealle.

Matikainen uusi viiden kilometrin voittonsa Calgaryn olympialaisissa seuraavana vuonna. Vuonna 1989 hän hiihti Lahden MM-kisoissa kaksi kultaa ja yhden hopeamitalin.

Tietolaatikko

HUOM: Valitettavasti MM-kisavideot ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är VM-tävlingsvideorna tyvärr endast tillgängliga i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements videos containing WCH material are unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

Katso myös

Kommentit

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 1

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

    Kommentteja 1
  • Petteri Summanen sketsissä.

    Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    Takki ja lompakko tyhjänä, laskuhumalan saattelemana saapuu isäntä ryyppyreissunsa jälkeen taksilla talon pihaan. "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

    Kommentteja 25
  • Elisa Korjus ja Liisa Akimof (2004).

    Elisa Korjus & Liisa Akimof: Kevät

    Haikea rakkauslaulu syntyi Helsingin Hakaniemen rannassa.

    Kevät on Tavaramarkkinat-yhtyeen tunnetuin kappale. Helsingin Hakaniemen rannasta kertova haikea rakkauslaulu sai todellisuudessakin alkunsa samoissa maisemissa.

    Kommentteja 2
  • Konginkankaan onnettomuuspaikalta kuvaa bussista Yle Uutisissa

    Konginkankaan liikenneonnettomuus on Suomen historian tuhoisin

    Turmassa kuoli yhteensä 23 henkilöä.

    Maaliskuun 19. päivänä vuonna 2004 Helsingistä Rukalle matkalla ollut tilausbussi törmäsi vastaantulevan rekan perävaunuun kahdelta yöllä Konginkankaalla Äänekoskella. Törmäyksessä kuoli 23 henkilöä ja heistä suurin osa oli nuoria. Onnettomuuteen vaikuttivat useat seikat. Jenni Piispanen oli yksi matkustajista, jotka selvisivät turmasta.

    Kommentteja 6
  • Huuhkaja metsässä

    Huuhkaja Olympiastadionilla

    Bubi-huuhkaja keskeytti jalkapallopelin 2007.

    Helsingin Olympiastadionilla pelattiin kesäkuussa 2007 jalkapallon EM-karsintaottelua. Pelin keskeytti kentälle lentänyt huuhkaja, josta tuli kuuluisuus. Runsaan vuoden poissolon jälkeen Bubiksi nimetty julkkis palasi stadionille maaliskuun alussa 2009.

Aiheeseen liittyvää

2014

2013

  • Squashpelaaja Jahangir Khan Suomessa 1985.

    Kössiä! Squashin huippupelaajien Suomen-vierailuja 1980-luvulla

    Squash oli 1980-luvulla muodikas urheilulaji.

    Squash, suomalaisittain kössi, oli 1980-luvulla kovin muodikas urheilulaji. Monet maailman kärkipelaajista saapuivat myös Suomeen pelaamaan. Kirkkain tähdistä oli kaikkien aikojen menestynein squash-pelaaja Jahangir Khan, jonka perättäisten otteluvoittojen putki kesti 80-luvulla peräti viisi ja puoli vuotta.

  • Virpi Sarasvuo (entinen Kuitunen) Urheiluruudun haastattelussa 2003

    Kuitunen palasi muuttuneeseen lajiin 2003 Val di Fiemmessä

    Kuitunen palasi kilpailukiellon jälkeen suoraan MM-kisoihin.

    Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo) palasi kahden vuoden kilpailukiellon jälkeen suoraan maailmanmestaruuskisoihin Val di Fiemmessä 2003. Hänellä oli takaa-ajon maailmanmestarina henkilökohtainen paikka ensimmäistä kertaa kisoissa nähtyyn yhdistelmähiihto skiathloniin.

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 1

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

    Kommentteja 1

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

    Kommentteja 1

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

Elävä arkisto