Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Hiihtolomailun ympäristövaikutukset suuria

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Pohjoisen rinteet ja etelän aurinkorannat houkuttelevat monia hiihtolomalaisia, onhan Suomessa monin paikoin maa harmaana vielä tammikuussakin.

Matkan suuntaa ja kulkupeliä kannattaa kuitenkin miettiä tarkasti, jos haluaa olla ympäristöystävä.

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Helsingin Matka-messuilla käy nopeasti selväksi, että matkailusta innostuneet suomalaiset haluavat päästä lomalla pitkälle. Thaimaa onkin uusi matkasuosikki; siellä aurinkoa ja lämpöä on luvassa kohtuuhinnalla.

Vaihtoehtoja hiihtolomalaisille toki löytyy. Tänäkin talvena tuhannet suomalaiset matkaavat Lappiin. Etelä-Suomessa asuvalle hiihtoladut alkavat olla jo harvinaisuus, ja ilmaston lämpeneminen pyörii väistämättä mielessä. Mihin ja miten kannattaisi lomalla matkustaa, jos haluaa toimia ekologisesti?

Kuningaskuluttaja pyysi ympäristöjärjestö WWF:ää laskemaan, millaiset päästöt syntyvät Helsingissä asuvan nelihenkisen perheen erilaisista talvilomamatkoista.

Talo lämpiää lentomatkan päästöillä kuukausia

Hiihtolomamatka Kuusamoon ja takaisin tuottaa lentäen 1600 kilogramman hiilidioksidipäästöt. Tällaisen pikaisen kotimaanlennon asettaa uomiinsa tieto siitä, että sen päästöt vastaavat melkein kolmasosaa perheen ison omakotitalon vuosittaisen sähkönkäytön ja lämmityksen tuottamasta päästömäärästä, joka on 4400 kiloa vuodessa.

WWF muistuttaa, että jos haluaa ajatella ympäristöä, lentokonetta parempia kulkuneuvoja Kuusamoon ovat auto tai vielä mieluummin juna.

Hiihtoloma Kuusamossa
- hiilidioksidipäästöt nelihenkisen perheen edestakaisista matkoista

Väline päästöt
Lento 1600 kg
Dieselauto (perhemalli) 260 kg
Juna 244 kg
***
Lämmin koti 4400 kg/v

Lähde: WWF (Climate Friendly, Ilmastolaskuri, Motiva)

Laivaliikenteen päästöt suuria

Entäpä loma kylpylässä? WWF:n mukaan helsinkiläisperhe voi hurauttaa esimerkiksi Naantaliin aivan hyvin myös omalla autolla.

Risteilyloma Tukholmaan taas tuottaa jo rutkasti enemmän hiilidioksidipäästöjä, yli 1300 kiloa. Matkustaja-autolautat ja varsinkin nopeat kantosiipialukset synnyttävät kilometriä kohden jopa enemmän päästöjä kuin lentäminen.
- Suhteellisesti laivaliikenteen päästöt henkeä kohti ovat suuremmat. Mutta kun puhutaan lentäen tehtävistä kaukomatkoista, on matkan pituus niin paljon suurempi, että laivamatka Helsingistä Tukholmaan jää päästöiltään huomattavasti pienemmäksi, muistuttaa suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF:stä.

Kylpyläloma Naantalissa (matkat Turkuun)
- hiilidioksidipäästöt nelihenkisen perheen edestakaisista matkoista

Väline päästöt
Dieselauto (perhemalli) 53 kg
Juna 24 kg

Kaupunkiloma Tukholmassa
- hiilidioksidipäästöt nelihenkisen perheen edestakaisista matkoista

Väline päästöt
Laivalla 1340 kg
***
Lämmin koti 4400 kg/v

Lähde: WWF (Climate Friendly, Ilmastolaskuri, Motiva)

Thaimaan-lennoilla kodin lämmittää yli neljä vuotta

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Lentäminen on edelleen matkailun saastuttaja numero yksi. Vaikka lentoyhtiöt keventävät koneitaan ja sullovat meidät matkustajat niihin entistä ahtaammin, se ei pysäytä päästöjen kasvua – niin kovaa vauhtia lentoliikenne maailmanlaajuisesti kasvaa.

Vuonna 2012 EU:ssa alkaa lentoliikenteen päästökauppa, joka nostaa lippuhintoja lyhyillä matkoilla vitosen, pitkillä noin 40 euroa. Näin pienet lisäkulut tuskin vähentävät ihmisten lentohaluja.

Kuinka paljon nelihenkisen esimerkkiperheemme lomalennot sitten tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä?

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)WWF:n mukaan Thaimaan-matkan päästöillä nelihenkinen perhe pitäisi kotinsa sähkössä ja lämpimänä peräti neljän ja puolen vuoden ajan. Matka Teneriffallekaan ei ympäristötietoista houkuttele – ainakaan näiden lukujen valossa.

Aurinkoloma maailmalla
- hiilidioksidipäästöt nelihenkisen perheen edestakaisista matkoista

Matkakohde päästöt
Thaimaa 19 800 kg
Teneriffa) 11 100 kg
***
Lämmin koti 4400 kg/v

Lähde: WWF (Climate Friendly, Ilmastolaskuri, Motiva)

Lentopäästöjen laskentatavat epäselvät

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Mutta: ympäristöjärjestön ja suomalaisia maailmalle lennättävän Finnairin laskelmat lentojen päästöistä eroavat aika lailla. Kun WWF laskee edestakaisten Thaimaan-lentojen päästömääräksi liki kaksikymmentätuhatta hiilidioksidikiloa, Finnairin laskujen mukaan lennoista syntyykin vain reilun neljän tuhannen kilon päästöt.

Loma Thaimaassa – laskelmaerot
- hiilidioksidipäästöt nelihenkisen perheen edestakaisista matkoista

Lähde päästöt
WWF 19 800 kg
Finnair 4 241 kg

Finnair vakuuttaa omien tietojensa pohjautuvan todellisiin lentoihin. WWF pohjaa lukunsa muun muassa kansainvälisen Climate Friendly -organisaation päästölaskuriin.

Näinkin suuri ero luvuissa johtuu siitä, että ympäristöjärjestöt huomioivat laskelmissaan monia erilaisia päästöjä. Kansainvälisestikään ei ole päästy sopuun siitä, miten päästöjä voitaisiin yhteneväisesti laskea.

Päästöihin vaikuttavat monet asiat: muun muassa lentokoneen täyttöaste sekä konetyyppi.
- Mielestäni yksi ongelma näissä vapaaehtoisissa päästökompensaatiomalleissa on, että siellä käytetään yhtä tiettyä standardilaskentamallia jostakin tietystä konetyypistä, kommentoi varatoimitusjohtaja Tom Selänniemi Aurinkomatkoista.

- Esimerkiksi reittiliikenteen lentokoneessa istuinväli on pidempi, ja matkustajia on vähemmän kuin esimerkiksi lomalentojen 757:ssä, joka ei ehkä ole kauhean mukava, mutta ekotehokas tapa matkustaa. Päästöjä per istuin tulee paljon vähemmän, Selänniemi sanoo.

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Matkailualakaan ei kiellä lomailun ilmastovaikutuksia. Maailmanlaajuisesti matkailun vaikutus ilmaston lämpenemiseen on kolmesta viiteen prosenttia. Rikkaissa maissa luku on huomattavasti korkeampi: kymmenen, jopa kaksikymmentä prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu matkailusta.

Pitäisikö jäädä koti-Suomeen?

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Samaan aikaan, kun suomalaiset hinkuvat maailmalle, kotimaassakin matkailuala kasvaa. Keskelle Vantaata avataan syksyllä jättimäinen viihdekeskus ja vesipuisto Flamingo, joka tavoittelee sekä ulkomaisia että kotimaisia matkailijoita.

- Saavutettavuuden näkökulmasta sijainti on yksi parhaista. Sijaitsemme lähellä lentokenttää ja olemme Kehä III:n varrella, sanoo hankkeen puuhamies, toimitusjohtaja Esa Ranta Espa Investistä.

Ranta uskoo, että Vantaan kylpyläkeskuksesta voi tulla selkeä vaihtoehto jopa hiihtolomalaisten etelän- tai Lapin-matkoille.

matkailu(copyright YLE/videokuvaa)Ainakin venäläiset ja britit näkyvät Lapin rinteillä ja suomalaisissa kylpylöissä. Mutta olisiko Suomesta suomalaisille uudeksi hittikohteeksi – edes ekologisuuden nimissä? Ja millainen ekoteko sitten on polskia isoissa lämpimissä altaissa tai lasketella väen vängällä lumetetuilla rinteillä?

- Kyllä nimenomaan lentämisestä aiheutuvat päästöt ovat niin suuria, että niillä päästöillä tai sillä varjolla voidaan hyvällä omallatunnolla matkustaa vaikka laskettelurinteeseen, joka on lumetettu. Lentämisestä aiheutuvat päästöt ovat niin moninkertaisia, että niiden varjolla voidaan tehdä monia asioita Suomessa, suojelujohtaja Jari Luukkonen WWF:stä sanoo.

Lomalla voi toimia ekologisesti

On lomamatka millainen tahansa, arkijärki kannattaa ottaa matkalle mukaan. Vaikka kolme neljäsosaa matkailun ilmastovaikutuksista syntyy itse matkanteosta, voi myös paikan päällä vaikuttaa: Vastuullinen matkailija varmistaa, että hotellissa on ympäristöluokitus. Hän ei lutraa vedellä tai roskaa lomallakaan ja käyttää rahaa paikallisiin palveluihin.

Ympäristön kannalta parasta olisi lentää entistä harvemmin ja välttää muutaman päivän pikapyrähdyksiä. Ja jos omatunto vielä soimaa, voi lentämisestä maksaa vapaaehtoisen päästökompensaatiomaksun.

Katri Porttinen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.