Hyppää pääsisältöön

Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918

Vuonna 1938 tehty kuulokuva kertoo sisällissodan sivunäytöksestä, jossa joukko suojeluskuntalaisia kaappasi Helsingissä venäläisten jäänmurtajan.

Tietolaatikko

Kaappauksen jälkeen Volynetšin nimi vaihtui Wäinämöiseksi. Alus luovutettiin vuonna 1922 Viron valtiolle, joka risti sen Suur Tôlliksi. Talvisodassa laiva jäi venäläisille ja sai jälleen vanhan nimensä. Vuonna 1988 Eestin Merimuseo osti sen museoalukseksi.

Venäjän vallankumouksellisen hallituksen haltuunsa ottama Volynetš auttoi Helsingissä olleiden sotalaivojen evakuoinnissa. Alusten siirto Pietariin perustui Saksan ja Venäjän väliseen sopimukseen, jota Suomen valkoiset vastustivat.

Suojeluskuntalaiset pyrkivät sabotoimaan evakuointia kaappaamalla jäänmurtajia. Samalla turvattaisiin oman puolen kuljetukset Suomenlahden yli.

Jäänmurtaja Tarmo siepattiin jo maaliskuun alussa. Maaliskuun 29. päivänä työmiehiksi naamioidut kaapparit ottivat myös Volynetšin haltuunsa sen puolalaisen kapteenin avustuksella.

Virolainen miehistö saatiin helposti kaapparien puolle, ja laiva purjehti Tallinnaan. Myöhemmin se avusti valkoisten tueksi lähetettyjen saksalaisjoukkojen kuljetuksessa.

Kaksikymmentä vuotta sisällissodan jälkeen tehty kuulokuva korostaa tapahtuman seikkailullisuutta. Venäläiset merimiehet kuvataan ajan hengen mukaisesti siivottomiksi ja pölkkypäiksi. Mukana kuulokuvassa on mm. Tauno Palo.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto