Hyppää pääsisältöön

Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista

Kouvola oli punaisten harjoittaman terrorin synkin seutu Suomen sisällissodassa. Tutkija kuitenkin kumoaa väitteet punaisten harjoittamasta kidutuksesta Kouvolassa.

Toimittaja-tutkija Mirja Turusen vuonna 2005 hyväksytyssä väitöskirjassa käsiteltiin punaisen terrorin symboliksi nousseita Kouvolan veripeltoja. Perimätiedon mukaan punaiset olivat kiduttaneet teloittamiaan valkoisia.

Valkoisten ruumiit kaivettiin esiin sisällissodan päätyttyä, ja niissä näkyneet oletetut kidutusjäljet herättivät sukupolvien yli ulottunutta vihaa ja katkeruutta.

Kostotoimenpiteenä kidutetuista ruumiista valkoiset surmasivat Turusen mukaan yli 120 punaista, joita ei saanut aluksi siunata edes kirkkomaahan. Turusen osin oikeuslääkärin avustuksella tekemän tutkimuksen mukaan kuvissa näkyneet valkoisten vammat olivat kuitenkin luonnollisia mätänemismuutoksia eikä kidutusjälkiä.

Punaisten omaisten sureminen tuli Turusen mukaan luvalliseksi vasta jatkosodan jälkeen, kun punaisille uhreille pystytettiin muistopatsas. Kouvolassa teloitetut punaiset siunattiin haudan lepoon huhtikuussa 2005 pidetyssä piispantarkastuksessa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto