Hyppää pääsisältöön

Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista

Julkaistu . Päivitetty

Kouvola oli punaisten harjoittaman terrorin synkin seutu Suomen sisällissodassa. Tutkija kuitenkin kumoaa väitteet punaisten harjoittamasta kidutuksesta Kouvolassa.

Toimittaja-tutkija Mirja Turusen vuonna 2005 hyväksytyssä väitöskirjassa käsiteltiin punaisen terrorin symboliksi nousseita Kouvolan veripeltoja. Perimätiedon mukaan punaiset olivat kiduttaneet teloittamiaan valkoisia.

Valkoisten ruumiit kaivettiin esiin sisällissodan päätyttyä, ja niissä näkyneet oletetut kidutusjäljet herättivät sukupolvien yli ulottunutta vihaa ja katkeruutta.

Kostotoimenpiteenä kidutetuista ruumiista valkoiset surmasivat Turusen mukaan yli 120 punaista, joita ei saanut aluksi siunata edes kirkkomaahan. Turusen osin oikeuslääkärin avustuksella tekemän tutkimuksen mukaan kuvissa näkyneet valkoisten vammat olivat kuitenkin luonnollisia mätänemismuutoksia eikä kidutusjälkiä.

Punaisten omaisten sureminen tuli Turusen mukaan luvalliseksi vasta jatkosodan jälkeen, kun punaisille uhreille pystytettiin muistopatsas. Kouvolassa teloitetut punaiset siunattiin haudan lepoon huhtikuussa 2005 pidetyssä piispantarkastuksessa.

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2010

  • Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

    Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.

2008

  • Heikki Ylikangas (1998).

    Voiko sisällissota toistua?

    Vuoden 1918 tapahtumia arvioi mm. Heikki Ylikangas.

    Mitä yhteistä Suomen sisällissodalla on muiden maiden vastaavien tapahtumien kanssa? Entä voisiko sisällissota toistua?

  • Valkokaartilaisia riveissä rakennuksen pihalla (1918).

    Koston kevät 1918

    Sisällissodan väkivalta oli enimmäkseen organisoitua.

    Sisällissodan aikaiset teloitukset ja muut väkivallanteot olivat suurimmalta osaltaan suunnitelmallista ja organisoitua toimintaa. Aiemmin punainen ja valkoinen terrori on selitetty lähinnä yksittäisiksi kostotoimiksi, vaikka siitä ei ollut kyse.

    Kommentteja 1
  • Suojeluskuntalainen ampuu käsiaseella huivipäisen naisen. Helsingin tyttölyseon oppilaan piirros kansalaissodan jälkeiseltä ajalta.

    Sisällissodan traumat

    Kuolemat ja katoamiset katkeroittivat sukupolvien ajaksi.

    Sisällissodan jälkeen voittajat kirjoittivat historiaa ja rakensivat tapahtumista oman kuvan viralliseksi totuudeksi. Hävinnyt puoli häpesi ja vaikeni. Miksi kävi näin?

    Kommentteja 1

Relaterade artiklar

2022

2018