Hyppää pääsisältöön

Runeberg – oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.

Johan Ludvig Runebergia (1804–77) on arvostettu koko Skandinaviassa. Suomessa Vänrikki Stoolin tarinoista ja Runebergista itsestään tuli isänmaallisuuden ja kansallishengen symboleja.

Runebergin runojen henkilöhahmoista on myöhemmin tullut kliseitä, mutta aikanaan esimerkiksi Saarijärven Paavon kuva oli professori Kai Laitisen mukaan uudenlainen ja kunnioittava.

Eeppisissä runoelmissaan (kuten Hirvenhiihtäjät, 1832 tai Hanna, 1836) Runeberg onnistui luomaan "antiikkisen tyylikoneiston avulla sankarillista hohdetta tavallisiin ihmisiin".

Saarijärven Paavo (esikoiskokoelmassa Dikter,1830) ja Vänrikki Stoolin tarinat (1848 ja 1860) rakensivat kansallishenkistä kuvaa suomalaisista hyveistä: kärsivällisyydestä, nöyryydestä ja urhoollisuudesta.

Runebergin sanastoon perehtynyt kirjailija ja kielentutkija Lars Huldén kertoi vuonna 1979 omasta suhteestaan kansallisrunoilijaan. Runebergin kielellisten tapojen varjot näkyvät myöhemmissä runoilijoissa, Huldén sanoo.

Katso myös

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto