Hyppää pääsisältöön

Pirkko Mannola oli ensimmäinen laulava missi

Vuoden 1958 Miss Suomi Pirkko Mannola teki näkyvän uran myös iskelmälaulajana. Hänen pirteä olemuksensa valloitti 1960-luvulla saksalaisenkin yleisön.

Jo vuoden 1952 missi Armi Kuusela oli levyttänyt yhden elokuvasävelmän, mutta Pirkko Mannolasta tehtiin laulavaa missiä määrätietoisesti. Koelauluunkin hänet vei Seura-lehden toimittaja.

Mannolan ensisingle Minä rakastan sinua Gabriel ilmestyi vuonna 1958. Hän levytti yli 40 kappaletta, joista monet olivat käännöksiä suosikkilaulaja Paul Ankan hiteistä. Mannolan levytyksistä tunnetuimpia ovat Kuinka rakkaus alkoi, Kuu-ukko, Kumipallo ja Maailman paras levy.

Vuonna 1962 Mannolasta tuli suosittu myös Saksan liittotasavallassa, jossa hänet tunnettiin nimellä Pirko Manola. Pirkon duettoparina oli laulaja Wyn Hoop, jonka kanssa hän osallistui myös Saksan euroviisukarsintaan.

Mannola sai lukuisia elokuvarooleja, ja hänestä tuli myös suosittu tv-komedienne. Näyttelijänä hän suorittikin varsinaisen elämäntyönsä. Melkein ensimmäinen filmityö oli musiikkielokuva Iskelmäketju, jossa hän esitti kappaleet Olen rakastunut (kohdassa 52.52) ja Tshibi-tshibi-tshib (38.15).

Seuraavat näytteet ovat Suomen Television ja Tesvision 1960-luvun alun musiikkiviihdeohjelmista Risteysasema, Rahaa – Money ja Lasse Malmlund esittää. Laulut liittyvät ohjelmien kehystarinoihin: ne liittyvät junalla matkustamiseen, hattumyymälään, rahaan ja lentokoneisiin.

Tietolaatikko

Risteysasema oli mukana Montreaux´n Kultainen ruusu -kilpailussa vuonna 1962. Rahaa - Money oli puolestaan Suomen edustusohjelmana vuonna 1963.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto