Hyppää pääsisältöön

Spede keksi mäkilingon

Mäkimiehille tarkoitettu Spede-linko oli keksijä-koomikko Spede Pasasen kuningasidea. Vauhtilingon ideana oli korvata kalliit hyppytornit ja nostaa hyppääjän lähtönopeus yli sataan kilometriin tunnissa.

Mekaaninen vauhdinantolaite ampui hyppääjän lähes yhtä kovaan nopeuteen kuin hyppyrimäessä. Jopa tasaisessa maastossa voitaisiin siis hypätä yhtä pitkälle kuin mäestä.

Spede kaavaili mäkilingostaan apuvälinettä etenkin mäkihyppääjien kesäharjoitteluun. Linko oli suunniteltu sellaiseksi, että sillä pystyi hyppäämään veteen myös vesisuksilla.

Vehje esiteltiin suurelle yleisölle elokuvassa Professori Uuno D. G. Turhapuro, jossa urhea päähenkilö pääsi sitä kokeilemaan.

Tommi Aition kirjoittaman elämäkerran mukaan Spede piti Suomen hiihtoliiton herrojen vanhakantaisuutta syynä siihen, ettei mäkilinko noussut kansainväliseksi menestystuotteeksi. Hiihtoliitto hyväksyi idean kuitenkin lopulta, ja kapine herätti keksijänsä mukaan valtavaa innostusta myös Kansainvälisessä hiihtoliitossa FIS:ssä. Helmikuussa 1978 Ylen uutiset kertoikin, että FIS oli hyväksynyt Pertti ”Spede” Pasasen kehittämän mäkilingon viralliseksi kilpailuvälineeksi.

FIS:n myötämielisyydestä huolimatta laite ei tehnyt aikanaan kansainvälistä läpimurtoa, ehkäpä siksi, että hyppyrimäkiä oli tuolloin varsin tiheässä. Spede-lingosta valmistetaan yhä sähkökäyttöistä ja elektronisesti ohjattua versiota, joka on suunniteltu lumilautailijoiden ja laskettelijoiden vauhdinantovälineeksi.

Teksti: Paavo Rytsä & Jukka Lindfors

Lue lisää:

Spede Pasanen 1981

Spede, Donner ja elokuvan tuki

Pertti "Spede" Pasanen uhkasi polttaa elokuvansa protestiksi Elokuvasäätiön tukipolitiikalle vuonna 1981: ”On aina sanottu, että ne ovat huonoja elokuvia."

Lue lisää:

Viihdeohjelma. Bluff Brothers. Keskellä Spede Pasanen 1960.

Speden Ruljanssiriihi

G. Pula-aho, Repe Helismaa, Severi Suhonen, Eemeli, Junnu Vainio ja Bluff Brothers tähdittivät huumorin monitoimimiehen radioviihdesarjaa 1960-luvulla.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto