Hyppää pääsisältöön

Spede keksi mäkilingon

Mäkimiehille tarkoitettu Spede-linko oli keksijä-koomikko Spede Pasasen kuningasidea. Vauhtilingon ideana oli korvata kalliit hyppytornit ja nostaa hyppääjän lähtönopeus yli sataan kilometriin tunnissa.

Mekaaninen vauhdinantolaite ampui hyppääjän lähes yhtä kovaan nopeuteen kuin hyppyrimäessä. Jopa tasaisessa maastossa voitaisiin siis hypätä yhtä pitkälle kuin mäestä.

Spede kaavaili mäkilingostaan apuvälinettä etenkin mäkihyppääjien kesäharjoitteluun. Linko oli suunniteltu sellaiseksi, että sillä pystyi hyppäämään veteen myös vesisuksilla.

Vehje esiteltiin suurelle yleisölle elokuvassa Professori Uuno D. G. Turhapuro, jossa urhea päähenkilö pääsi sitä kokeilemaan.

Tommi Aition kirjoittaman elämäkerran mukaan Spede piti Suomen hiihtoliiton herrojen vanhakantaisuutta syynä siihen, ettei mäkilinko noussut kansainväliseksi menestystuotteeksi. Hiihtoliitto hyväksyi idean kuitenkin lopulta, ja kapine herätti keksijänsä mukaan valtavaa innostusta myös Kansainvälisessä hiihtoliitossa FIS:ssä. Helmikuussa 1978 Ylen uutiset kertoikin, että FIS oli hyväksynyt Pertti ”Spede” Pasasen kehittämän mäkilingon viralliseksi kilpailuvälineeksi.

FIS:n myötämielisyydestä huolimatta laite ei tehnyt aikanaan kansainvälistä läpimurtoa, ehkäpä siksi, että hyppyrimäkiä oli tuolloin varsin tiheässä. Spede-lingosta valmistetaan yhä sähkökäyttöistä ja elektronisesti ohjattua versiota, joka on suunniteltu lumilautailijoiden ja laskettelijoiden vauhdinantovälineeksi.

Teksti: Paavo Rytsä & Jukka Lindfors

Lue lisää:

Spede Pasanen 1981

Spede, Donner ja elokuvan tuki

Pertti "Spede" Pasanen uhkasi polttaa elokuvansa protestiksi Elokuvasäätiön tukipolitiikalle vuonna 1981: ”On aina sanottu, että ne ovat huonoja elokuvia."

Lue lisää:

Viihdeohjelma. Bluff Brothers. Keskellä Spede Pasanen 1960.

Speden Ruljanssiriihi

G. Pula-aho, Repe Helismaa, Severi Suhonen, Eemeli, Junnu Vainio ja Bluff Brothers tähdittivät huumorin monitoimimiehen radioviihdesarjaa 1960-luvulla.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto