Hyppää pääsisältöön

10 vuotta köyhyydestä

Rautalammilainen Miettisten perhe eli 60-luvulla köyhyyden ja työttömyyden keskellä. Heidän arkensa tallentui Lauri Markoksen dokumenttiin Köyhyys. Perhe teki rohkean ratkaisunsa ja muutti Ruotsiin. Toimittaja Olavi Puusaari puolestaan taltioi heidän uutta elämäänsä Ruotsissa vuonna 1980.

1960-luvun Suomessa oli köyhiä enemmän kuin nyt ja köyhät olivat televisiossa esillä useammin kuin nyt. Dokumentissa kuvaaja Kari Dahlbergin kamera tallentaa ankeita ja synkkiä oloja lähes neorealistisella tyylillä.

”Minä jo lapsesta pitäen vihasin köyhyyttä”, sanoo ohjelmassa pientilallisen vaimo Rautalammilta. ”Ja mitä enemmän minua koetellaan, minä en tunne nöyrtyväni. Minusta tuntuu, että minä vaan kovenen ja tulen sitä sisukkaammaksi”.

Ohjelman rautalammilainen perhe ratkaisi köyhyysongelmansa samalla tavalla kuin sadat tuhannet muutkin suomalaiset ja muutti Ruotsiin. Siellä perhe pärjäsi hyvin, kertoo vuonna 1980 valmistunut seurantaohjelma Kymmenen vuotta köyhyydestä.

Muutto maalta Ruotsiin tai kaupunkiin, molempien vanhempien palkkatyö sekä siirtyminen kansaneläkkeistä työeläkkeisiin olivat merkittävimpiä tekijöitä köyhyyden vähenemisessä, toteaa köyhyystutkija, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio.

Tietolaatikko

Lauri Markoksen ohjaama Köyhyys oli Kuka on köyhä Suomessa -ohjelmasarjan aloitusjakso vuonna 1968. Miettisten perheen elämää nähtiin myös Kansankodin kuokkavieraat -ohjelman ensimmäisessä jaksossa vuonna.2011.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto