Hyppää pääsisältöön

10 vuotta köyhyydestä

Rautalammilainen Miettisten perhe eli 60-luvulla köyhyyden ja työttömyyden keskellä. Heidän arkensa tallentui Lauri Markoksen dokumenttiin Köyhyys. Perhe teki rohkean ratkaisunsa ja muutti Ruotsiin. Toimittaja Olavi Puusaari puolestaan taltioi heidän uutta elämäänsä Ruotsissa vuonna 1980.

1960-luvun Suomessa oli köyhiä enemmän kuin nyt ja köyhät olivat televisiossa esillä useammin kuin nyt. Dokumentissa kuvaaja Kari Dahlbergin kamera tallentaa ankeita ja synkkiä oloja lähes neorealistisella tyylillä.

”Minä jo lapsesta pitäen vihasin köyhyyttä”, sanoo ohjelmassa pientilallisen vaimo Rautalammilta. ”Ja mitä enemmän minua koetellaan, minä en tunne nöyrtyväni. Minusta tuntuu, että minä vaan kovenen ja tulen sitä sisukkaammaksi”.

Ohjelman rautalammilainen perhe ratkaisi köyhyysongelmansa samalla tavalla kuin sadat tuhannet muutkin suomalaiset ja muutti Ruotsiin. Siellä perhe pärjäsi hyvin, kertoo vuonna 1980 valmistunut seurantaohjelma Kymmenen vuotta köyhyydestä.

Muutto maalta Ruotsiin tai kaupunkiin, molempien vanhempien palkkatyö sekä siirtyminen kansaneläkkeistä työeläkkeisiin olivat merkittävimpiä tekijöitä köyhyyden vähenemisessä, toteaa köyhyystutkija, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio.

Tietolaatikko

Lauri Markoksen ohjaama Köyhyys oli Kuka on köyhä Suomessa -ohjelmasarjan aloitusjakso vuonna 1968. Miettisten perheen elämää nähtiin myös Kansankodin kuokkavieraat -ohjelman ensimmäisessä jaksossa vuonna.2011.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto