Hyppää pääsisältöön

10 vuotta köyhyydestä

Rautalammilainen Miettisten perhe eli 60-luvulla köyhyyden ja työttömyyden keskellä. Heidän arkensa tallentui Lauri Markoksen dokumenttiin Köyhyys. Perhe teki rohkean ratkaisunsa ja muutti Ruotsiin. Toimittaja Olavi Puusaari puolestaan taltioi heidän uutta elämäänsä Ruotsissa vuonna 1980.

1960-luvun Suomessa oli köyhiä enemmän kuin nyt ja köyhät olivat televisiossa esillä useammin kuin nyt. Dokumentissa kuvaaja Kari Dahlbergin kamera tallentaa ankeita ja synkkiä oloja lähes neorealistisella tyylillä.

”Minä jo lapsesta pitäen vihasin köyhyyttä”, sanoo ohjelmassa pientilallisen vaimo Rautalammilta. ”Ja mitä enemmän minua koetellaan, minä en tunne nöyrtyväni. Minusta tuntuu, että minä vaan kovenen ja tulen sitä sisukkaammaksi”.

Ohjelman rautalammilainen perhe ratkaisi köyhyysongelmansa samalla tavalla kuin sadat tuhannet muutkin suomalaiset ja muutti Ruotsiin. Siellä perhe pärjäsi hyvin, kertoo vuonna 1980 valmistunut seurantaohjelma Kymmenen vuotta köyhyydestä.

Muutto maalta Ruotsiin tai kaupunkiin, molempien vanhempien palkkatyö sekä siirtyminen kansaneläkkeistä työeläkkeisiin olivat merkittävimpiä tekijöitä köyhyyden vähenemisessä, toteaa köyhyystutkija, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio.

Tietolaatikko

Lauri Markoksen ohjaama Köyhyys oli Kuka on köyhä Suomessa -ohjelmasarjan aloitusjakso vuonna 1968. Miettisten perheen elämää nähtiin myös Kansankodin kuokkavieraat -ohjelman ensimmäisessä jaksossa vuonna.2011.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto