Hyppää pääsisältöön

Mietaan sadasosatappio Lake Placidissa

Vuoden 1980 talviolympialaisten karvain suomalaismuisto on Juha Miedon sadasosakunnin häviö miesten 15 kilometrin kilpailussa.Lake Placidin talvikisojen miesten 15 km:n hiihtokisa käytiin 17.2.1980. Kilpailun loppuvaiheessa tilanne on selvä: kulta ratkaistaisiin Ruotsin Thomas Wassbergin ja Suomen Juha Miedon kesken.

Kaksi kilometriä ennen maalia Wassberg johtaa Mietoa kahdella sekunnilla. Pitkä-Jussi tulee lopun kun tuulispää ja saa ajan 41.57,64. Riittääkö se Wassbergille?

Kolme minuuttia myöhemmin kohina maalialueella kasvaa. Wassberg lähestyy maalia ja ylittää sen. Tuloskelloon ilmestyy aika 41.57,63. Kultamitali meni Ruotsiin sadasosa-sekunnin erolla!

Teksti: Lasse Vihonen

Tietolaatikko

Lake Placidin talviolympialaisten 15 km:n hiihtokilpailu käytiin 17. päivä helmikuuta 1980 melkoisessa pakkasessa. Lämpömittari näytti aamulla miinus 18 celsiusastetta eikä lämpötila kohonnut päivän mittaan montakaan astetta. Kylmä sää ei kuitenkaan estänyt ensimmäisiä miehiä starttaamasta matkaan klo 09.00 paikallista aikaa. Suomalaisten toiveet kohdistuivat lähinnä Kurikan Pitkään-Jussiin - Juha Mietoon, jolle suurikokoisena ja painavana (90 kg) miehenä pakkaskeli sopi oikein hyvin.
Ensimmäisellä väliaika-asemalla viiden kilometrin kohdalla Ruotsin Thomas Wassberg teki pohja-ajan, mutta Juha Mieto oli kakkosena vain vajaan kolmen sekunnin erolla. Odotettavissa oli tiukka kamppailu kultamitalista. Toinen väliaika-asema oli kymmenen kilometrin kohdalla hiihtostadionilla. Sinne ehti kuuman sarjan hiihtäjistä ensimmäisenä Puolan Josef Luszczek. Hän teki väliajan 26.17. Suomalaisten riemuksi Juha Mieto oli ajanut puolalaisen melkein kiinni ja löi tauluun ajan 25.51,97. Katsojat ryhtyivät jännittämään sitten Wassbergin saapumista. Hän saapui muutamaa minuuttia myöhemmin väliaikapisteelle ja teki jälleen pohja-ajan 25.47,14. Norjan Ove Aunli oli iskeytynyt Wassbergin peesiin ja kohosi hänen auttamanaan mukaan mitalitaistoon. Avustajat pitävät Juha Miedon ajan tasalla tilanteessa. Kultamitali on saavutettavissa! Epävirallinen tieto kaksi kilometriä ennen maalia tietää kertoa, että Wassberg on edelleen kaksi sekuntia edellä Mietoa. Alkaa vimmattu loppukiri.
Niin Mieto kuin Wassbergin puristavat viimeisetkin voimansa peliin. Lähes kaksimetrinen ja 90-kiloinen Mieto kiitää pitkin potkuin yli maaliviivan. Tuloskello pysähtyy aikaan 41.57,64. Alkaa tuskainen odotus. Pystyykö Wassberg alittamaan Miedon hurjan loppuajan? Kolmisen minuuttia ehtii kulua, kun Wassberg ilmestyy hiihtostadionille. Selostajat Paavo Noponen ja Voitto Raatikainen seuraavat kellojaan. Epätietoisuus kultamitalin voittajasta kestää maalilinjan ylittämiseen asti. Muutaman sekunnin kuluttua tulostaululle ilmestyy Wassbergin loppuaika - 41.57,63! Hän kukistaa Miedon sadasosasekunnilla. Juha Mieto laskee kätensä ja pää painuu hetkeksi. Sitten Pitkä-Jussi ryhdistäytyy, pyyhkäisee silmäkulmansa ja rehdin urheilumiehen tavoin rientää onnittelemaan Thomas Wassbergia.
Sadasosasekunnin tappio koskettaa suomalaisia ja sitä käsitellään laajasti kotimaisissa tiedotusvälineissä. Vähitellen se siirtyy kansakunnan yhteiseen muistiin. Jos tänään keskivertosuomalaiselta kysytään, mitä hän muistaa Lake Placidin talvikisoista, niin todennäköisin vastaus on Juha Miedon sadasosasekunnin tappio 15 km:n hiihdossa. (Lasse Vihonen)
HUOM. Kuvaoikeussyistä Elävä arkisto ei voi esittää olympialaisten tv-taltiointeja internetissä.

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa.