Hyppää pääsisältöön

Mietaan sadasosatappio Lake Placidissa

Vuoden 1980 talviolympialaisten karvain suomalaismuisto on Juha Miedon sadasosakunnin häviö miesten 15 kilometrin kilpailussa.Lake Placidin talvikisojen miesten 15 km:n hiihtokisa käytiin 17.2.1980. Kilpailun loppuvaiheessa tilanne on selvä: kulta ratkaistaisiin Ruotsin Thomas Wassbergin ja Suomen Juha Miedon kesken.

Kaksi kilometriä ennen maalia Wassberg johtaa Mietoa kahdella sekunnilla. Pitkä-Jussi tulee lopun kun tuulispää ja saa ajan 41.57,64. Riittääkö se Wassbergille?

Kolme minuuttia myöhemmin kohina maalialueella kasvaa. Wassberg lähestyy maalia ja ylittää sen. Tuloskelloon ilmestyy aika 41.57,63. Kultamitali meni Ruotsiin sadasosa-sekunnin erolla!

Teksti: Lasse Vihonen

Tietolaatikko

Lake Placidin talviolympialaisten 15 km:n hiihtokilpailu käytiin 17. päivä helmikuuta 1980 melkoisessa pakkasessa. Lämpömittari näytti aamulla miinus 18 celsiusastetta eikä lämpötila kohonnut päivän mittaan montakaan astetta. Kylmä sää ei kuitenkaan estänyt ensimmäisiä miehiä starttaamasta matkaan klo 09.00 paikallista aikaa. Suomalaisten toiveet kohdistuivat lähinnä Kurikan Pitkään-Jussiin - Juha Mietoon, jolle suurikokoisena ja painavana (90 kg) miehenä pakkaskeli sopi oikein hyvin.
Ensimmäisellä väliaika-asemalla viiden kilometrin kohdalla Ruotsin Thomas Wassberg teki pohja-ajan, mutta Juha Mieto oli kakkosena vain vajaan kolmen sekunnin erolla. Odotettavissa oli tiukka kamppailu kultamitalista. Toinen väliaika-asema oli kymmenen kilometrin kohdalla hiihtostadionilla. Sinne ehti kuuman sarjan hiihtäjistä ensimmäisenä Puolan Josef Luszczek. Hän teki väliajan 26.17. Suomalaisten riemuksi Juha Mieto oli ajanut puolalaisen melkein kiinni ja löi tauluun ajan 25.51,97. Katsojat ryhtyivät jännittämään sitten Wassbergin saapumista. Hän saapui muutamaa minuuttia myöhemmin väliaikapisteelle ja teki jälleen pohja-ajan 25.47,14. Norjan Ove Aunli oli iskeytynyt Wassbergin peesiin ja kohosi hänen auttamanaan mukaan mitalitaistoon. Avustajat pitävät Juha Miedon ajan tasalla tilanteessa. Kultamitali on saavutettavissa! Epävirallinen tieto kaksi kilometriä ennen maalia tietää kertoa, että Wassberg on edelleen kaksi sekuntia edellä Mietoa. Alkaa vimmattu loppukiri.
Niin Mieto kuin Wassbergin puristavat viimeisetkin voimansa peliin. Lähes kaksimetrinen ja 90-kiloinen Mieto kiitää pitkin potkuin yli maaliviivan. Tuloskello pysähtyy aikaan 41.57,64. Alkaa tuskainen odotus. Pystyykö Wassberg alittamaan Miedon hurjan loppuajan? Kolmisen minuuttia ehtii kulua, kun Wassberg ilmestyy hiihtostadionille. Selostajat Paavo Noponen ja Voitto Raatikainen seuraavat kellojaan. Epätietoisuus kultamitalin voittajasta kestää maalilinjan ylittämiseen asti. Muutaman sekunnin kuluttua tulostaululle ilmestyy Wassbergin loppuaika - 41.57,63! Hän kukistaa Miedon sadasosasekunnilla. Juha Mieto laskee kätensä ja pää painuu hetkeksi. Sitten Pitkä-Jussi ryhdistäytyy, pyyhkäisee silmäkulmansa ja rehdin urheilumiehen tavoin rientää onnittelemaan Thomas Wassbergia.
Sadasosasekunnin tappio koskettaa suomalaisia ja sitä käsitellään laajasti kotimaisissa tiedotusvälineissä. Vähitellen se siirtyy kansakunnan yhteiseen muistiin. Jos tänään keskivertosuomalaiselta kysytään, mitä hän muistaa Lake Placidin talvikisoista, niin todennäköisin vastaus on Juha Miedon sadasosasekunnin tappio 15 km:n hiihdossa. (Lasse Vihonen)
HUOM. Kuvaoikeussyistä Elävä arkisto ei voi esittää olympialaisten tv-taltiointeja internetissä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?