Hyppää pääsisältöön

Harri Holkeri, presidentin näköinen mies

Harri Holkeri valittiin kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi marraskuussa 1981. Suomi eli murrosaikaa. Urho Kekkosen aikakausi oli päättynyt, ja tulossa oli ensimmäinen presidenttipeli televisiossa. Politiikan superjulkkiksia olivat nyt presidenttiehdokkaat.

Tietolaatikko

Harri Holkeri (6. tammikuuta 1937 Oripää - 7. elokuuta 2011 Helsinki)
Valtioneuvos Harri Holkeri toimi neljän vuosikymmenen ajan politiikan ja talouselämän keskeisissä tehtävissä.
Kansallisen Kokoomuksen puoluesihteeri 1965 -1971 ja puheenjohtaja 1971 – 1979
Kansanedustaja 1970 - 1978
Presidenttiehdokas 1982 ja 1988
Pääministeri 1987 – 1991
Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1978 – 1997
Pohjois-Irlannin aseidenluovutusta selvitelleen kansainvälisen ryhmän jäsen ja yksi puheenjohtajista 1995 -1998
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen puheenjohtaja 2000-2001
Kosovon YK-hallinnon johtaja 2003-2004

Presidentinvaaleihin 1982 mennessä Holkeri oli jo ehtinyt kasvattaa poliittista korkoa valtiomiehen asemaa varten.

Poliittisen uransa Holkeri oli aloittanut lähes 25 vuotta aikaisemmin kokoomusnuorten tiedotussihteerinä. Akateemiselta tutkijanuraltaan hän oli palannut Juha Rihtniemen pyynnöstä puolueensa johtotehtäviin. Ensiksi puoluesihteeriksi ja myöhemmin Rihtniemen seuraajana puheenjohtajaksi. Kun Holkeri valittiin Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajaksi 1971, oli hän Euroopan nuorin konservatiivipuolueen johtaja.

Suomen Pankin johtokuntaan Holkeri nimitettiin vuonna 1978.

Presidentinvaaleissa 1982 Holkerin tavoitteena oli Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittisen linjan turvaaminen.

Holkerin vaaliteemoja olivat lisäksi isänmaanrakkaus, yksilönvapaus ja kristilliset elämänarvot.

Hänen ansionsa sovittelevana oppositiojohtajana ja yhteistyön rakentajana nousivat myös vahvasti esille.

Presidentinvaaleja hallitsivat spekulaatiot mustasta hevosesta. Tämä sai monet kansalaiset äänestämään Koiviston vaaliliiton sitoutumattomia ja porvarillisia ehdokkaita. Osanotto näissä vaaleissa oli korkea, 81,3 prosenttia.

Ennakkosuosikki Mauno Koivisto sai äänistä 43,3 prosenttia ja 145 valitsijamiestä. Toiseksi tullut Holkeri sai 58 valitsijamiestä. Muut presidenttiehdokkaat olivat Johannes Virolainen, Kalevi Kivistö, Jan-Magnus Jansson, Helvi Sipilä ja Veikko Vennamo.

Marraskuussa 1986 Kokoomuksen puoluekokous valitsi Holkerin toistamiseen presidenttiehdokkaaksi.

Vuonna 1987 Holkerista tuli presidentti Koiviston yllätysvetona pääministeri. Ns. sinipunahallituksen pääministerinä Harri Holkeri oli ensimmäinen kokoomuslainen pääministeri yli 40 vuoteen.

Teksti: Rita Landström

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.