Hyppää pääsisältöön

Isometsän menetetty takaa-ajohopea

Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

Takaa-ajon ensimmäisellä eli perinteisellä osuudella nopeimmin hiihtivät Mika Myllylä ja Jari Isometsä. Tauolla saatiin kuitenkin tieto, että Isometsän kaksi päivää aiemmin antama näyte oli paljastunut positiiviseksi.

Isometsän annettiin kuitenkin lähteä takaa-ajon vapaaosuudelle. Mika Myllylä sen sijaan lopetti kilpailun kuumeeseen vedoten. Janne Immonen lähti matkaan, mutta katkaisi sauvansa hiihtämällä sen päälle.

Viidentoista kilometrin voittaja Ruotsin Per Olofsson päihitti Isometsän rajussa kilpailussa. Kolmantena tuli maaliin Espanjan Johan Mühlegg ja hänen jälkeensä Venäjän Vitali Denisov.

Hiihdon jälkeen kisastudio sai tiedon palkintoseremonioiden siirtämisestä. Mitään selitystä siirrolle ei tässä vaiheessa annettu.

Isometsän dopingkäry tuli julkisuuteen seuraavana päivänä, ja hän menetti rikkomuksen seurauksena MM-hopeansa.

Tietolaatikko

HUOM: Valitettavasti MM-kisavideot ovat sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är VM-tävlingsvideorna tyvärr endast tillgängliga i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements videos containing WCH material are unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto