Jukka Lindfors
Yle
Turussa ja Tampereella kokeiltiin 1960-luvun jälkipuoliskolla tietokoneiden kykyjä niin luovan kuin esittävän säveltaiteen saralla. Turussa syntyi tangoja Toivo Kärjen tyyliin, ja Tampereella sähköaivot soittivat Säkkijärven polkkaa.
Tietokonemusiikki ei ollut Suomessakaan aivan uutta, sillä Seppo Mustonen oli jo vuonna 1962 toteuttanut Suomen Kaapelitehtaan Elliott 803 -laitteella ensimmäisen kotimaisen tietokonesävellyksen. Myös eräitä muita soittodemonstraatioita oli tehty.
Turussa konemusiikkipuuhista vastasi sovelletun matematiikan laitos, jonka IBM 1130 -tietokone osallistui kahdella sävellyksellä ylioppilaiden taidetapahtumaan vuonna 1966. Laitteen varsinainen tehtävä oli avustaa kadonneiden etsimisessä.
Sävellyskoneen partnerina toiminut IBM 1627 -piirturi oli professori Olavi Hellmanin mukaan tietokonealan uutuus ja "varmasti ensimmäinen maailmassa, joka kirjoittaa nuotteja”.
Musiikkiprojektin takana oli matemaatikko Ulla Huttunen, jota ei uutisvälähdyksessä kuitenkaan mainita eikä haastatella.
Seuraavana vuonna tehdyssä ohjelmassa paneudutaan tietokonemusiikkiin laajemmaltikin. Diplomi-insinööri Pertti Jotunin alustuksen taustalla kuuluu sähköistä pulputusta, mutta tietokone saattoi synnyttää aivan tavallisenkin kuuloista musiikkia.
Turun sovelletun matematiikan laitoksen ohjelmoija Markku Nurminen oli vuonna 1967 ryhtynyt kokeilemaan tietokonetangon säveltämistä. Ohjelmassa Kahdeksan tahtia tietokoneella hän kertoo säkeiden ja lausekkeiden koostamisesta teokseksi.
IBM-1130-koneen säveltämän tangon Kesän muistatko sen levytti Esko Rahkonen. Ohjelmassa laulun tulkitsee Erkki Liikanen yhtyeen säestyksellä.
Sävellys oli tuotettu syöttämällä tietokoneelle tyypillisten suomalaisten tangojen rakennusaineksia.
Lopputulos yllätti positiivisesti tangomestari Toivo Kärjen. Hän huomauttaa muutamista virheistä, mutta ilmoittaa kannattavansa tietokoneiden tuloa musiikkiin.
"Huonommat säveltäjät voivat lopettaa säveltämisen ja paremmat siirtyä eläkkeelle", Kärki toteaa ironisesti.
Vielä innostuneempi on suomalaisen elektronisen musiikin laitekehittelijä Erkki Kurenniemi, joka ennustaa sävellysten menettävän tietokonemusiikin myötä yksilöllisyytensä.
Tulevaisuuden säveltäjää voisi Kurenniemen mukaan verrata teolliseen muotoilijaan tai muodinluojaan. Häntä ajatus ei tunnu lainkaan masentavan.
Tietokonetango sai niin kiinnostuneen ja myönteisen vastaanoton, että muutkin jatkoivat musiikkikokeiluja sähköaivoilla. Tampereen yliopiston tietokoneosaston suriseva Elliott 803 B hämmästytti ja ihastutti radiokuulijoita soitollaan vuonna 1968.
Modernisti ääntelevän "Ellin" ohjelmisto koostui sellaisista iskelmäklassikoista kuin Säkkijärven polkka ja Mustat silmät.
Erkki Kurenniemi jatkoi omien digitaalisten instrumenttiensa kehittelyä. 1960-luvun lopussa tehdyssä haastattelussa hän haaveksii ajasta, jolloin tietokoneelle talletettu musiikki-informaatio voitaisiin toisintaa moniaistisesti kuvina, liikkeinä, muotoina, väreinä tai jopa hajuina.
Kirjallisuutta: Petri Kuljuntausta, On/Off - Eetteriäänistä sähkömusiikkiin (Like 2002).
