Hyppää pääsisältöön

Ailu Valkeapää toi joiun julkisuuteen

Nils-Aslak Valkeapää saamelaisasussa.
Nils-Aslak Valkeapää saamelaisasussa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Nils-Aslak Valkeapää,1984,muusikot,kirjailijat,saamelaiset

Monipuolinen taiteilija ja kulttuurivaikuttaja Nils-Aslak Valkeapää, saameksi Áillohaš, oli 1970-luvulla alkaneen saamelaiskulttuurin renessanssin keskeinen hahmo. "Ailu" toi joiun tunturien yksityisyydestä julkisille estradeille ja toimi maailmanmusiikin pioneerina uudistamalla joikua modernin folkin ja jazzin aineksin.

Ylen varhaisin tallenne Nils-Aslak Valkeapäästä (1943–2001) on vuodelta 1964, jolloin hän 21-vuotiaana esiintyi Rovaniemellä Hyppy huipulle -nimisessä uusien kykyjen tapahtumassa. Valkeapää lähettää komeasti kaikuvalla äänellään joikuterveiset mm. isälleen ja kaikille Nuorten radion kuuntelijoille.

Aslak Valkeapään nimellä hän oli mukana monissa muissakin radio-ohjelmissa jo 1960-luvun puolivälissä. Hän joikasi mm. Saanan lumet -dokumentissa ja toimi paikallisoppaana kolmiosaisessa Lappia saamelaisittain -sarjassa. Ivalon maatalousnäyttelystä 1966 on tallennettu harvinainen otos, jossa Elvis-tukkainen Valkeapää laulaa jo tunnusomaiseen moderniin tyyliinsä kitaran säestyksellä.

Valkeapää sai 1960-luvun lopulla nimeä sekä musiikintekijänä että kärkevänä yhteiskunnallisena keskustelijana, joka nosti esiin saamelaisten ongelmia ja arvosteli valtaväestön asennetta Lapin väestöön.

Sama sanansaattajahenki siivitti myös musiikkiuraa. Vuonna 1972 tehdyssä Ailluhas-ohjelmassa Valkeapää pitää täysin perusteltuna tuoda etnistä perinnettä hienoon turkulaishotelliin: järkevintähän on tulla sinne, missä saamelaisten asioista ei vielä tiedetä.

Samassa haastattelussa Valkeapää kertoo, että hänen aloittaessaan joikaamisen poikasena monet pitivät sitä vielä syntinä. Joiku ei ole pelkkää musiikkia, hän sanoo. Se on saamelaisten tapa olla yhteydessä toisiinsa ja muistaa tuntemiaan ihmisiä.

Valkeapää korostaa joiun vapaamuotoisuutta: "Siinä voi tehdä melkein mitä haluaa." Ailluhasissa hän esiintyykin turkulaisyleisölle säestäjänään Paroni Paakkunaisella ja Pentti Mutikaisella vahvistettu The Boys. Porojoiku muuntuu välillä pohjoisamerikkalaiseksi taistelulauluksi, ja ohjelmistoon kuului myös kantria.

Paakkunainen on kertonut Valkeapään tehneen häneen suuren vaikutuksen, ja parivaljakon monikymmenvuotinen yhteistyö sai alkunsa juuri tästä keikasta. "Nils Aslak joikaa ja viihdyttää", ravintola mainosti Lapin-viikkoaan.

Myöhemmin vuonna 1972 tehdyssä radiohaastattelussa Valkeapää toteaa jo uupuneen oloisena: "En pyri enää mihinkään, olen vain mitä olen." Lauluja, joikuja, maalauksia ja mahdollisesti tulevia kirjoja hän tekisi vastedes vain itselleen. Ainakin "kitaran rämpytyksen" hän oli ammatillisessa mielessä lopettanut.

Valkeapään monitahoinen työ saamelaiskulttuurin edistämiseksi oli kuitenkin vasta alussa. Hän oli aktiivisesti mukana alkuperäiskansojen yhteistyössä ja kertoo vuonna 1976 taltioidussa tv-haastattelussa osallistumisestaan niiden ensimmäiseen maailmankonferenssiin Kanadassa 1975.

Valkeapää kritisoi ohjelmassa kansainvälisen kaupallisen populaarimusiikin tai "EEC-musiikin" hyökyä Suomeen, mutta pitää esim. Jaakko Gauriloffin samassa ohjelmassa esittämiä koltankielisiä iskelmiä hyvänä tapana tutustuttaa ihmisiä alkuperäiskansojen musiikkiin. Itse hän käytti musiikissaan sekä perinteisiä muotoja että jazzin elementtejä.

Paroni Paakkunainen kokosi Valkeapään ympärille eri kokoonpanoilla soittaneen Áillohaš-Doahkki-yhtyeen, joka nähtiin televisiossa mm. vuonna 1982 monitaiteellisessa Saami lintusein (Sapmi lottazan) -ohjelmassa. Tämä rakkaudentunnustus uhanalaiselle seudulle ja elämälle rakentui Paronin musiikin, Ailun joikujen ja runojen sekä valokuvien varaan. Toisena solistina joikasi norjansaamelainen Iŋgor Ánte Áilu Gaup, joka oli mukana myös kahdella Valkeapään samana vuonna ilmestyneellä albumilla.

Vuonna 1996 tehdyssä saamelaistaiteilijoita esittelevässä ohjelmassa monitoimimies nähdään näyttelynsä avajaisissa Norjassa. Saamelaistaide on kuitenkin suhteellisen tuore termi, Valkeapää sanoo. Käsitys taiteesta on länsimaista laajempi: saamelaisen koko elämä on "taidetta" istumisesta aina kahvin keittoon asti.

Tietolaatikko

Nils-Aslak Valkeapää toimi Lapin läänintaiteilijana vuosina 1978-1983. Hän vaikutti aktiivisesti alkuperäiskansojen maailmanneuvoston (WCIP) perustamiseen ja toimi sen kulttuurikoordinaattorina 1978-1981. Valkeapäälle myönnettiin mm. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto vuonna 1991 ja taiteen Suomi-palkinto vuonna 1996. Hänet nimitettiin myös Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston kunniatohtoriksi. Valkeapää asui pitkään Norjassa ja sai maan kansalaisuuden vuonna 2001. Valkeapää julkaisi kahdeksan runokokoelmaa ja levytti 13 albumia vuosina 1968-1994.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto