Hyppää pääsisältöön

Pellonpään ja Väänäsen Nalle Puh -luenta on modernin ajan radioklassikko

Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen vuonna 1991 antoivat äänensä Nalle Puhille, muodostui kahden Milnen klassikkokirjan luennasta itsestään klassikko. Tätä lastenohjelmaa aikuisetkin kuuntelivat herkeämättä. Molemmat kuunnelmat ovat kokonaisuudessaan kuunneltavissa Areenassa 30.8.2019 asti.

Kuuntele Areenassa: Nalle Puh

'"Voi karhu, että minä pidän sinusta", sanoi Risto Reipas. "Niin minäkin", sanoi Nalle Puh. Pieniälyisen karhun hurmaavia hyrinöitä tulkitsevat Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

Matti Pellonpää ja Kari Väänänen tulkitsivat A. A. Milnen kirjoittamat ja Kersti Juvan suomentamat mestariteokset Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon Radiomafialle vuonna 1991. Ohjaus on Pentti Kemppaisen. Tulos hurmasi niin lapset kuin aikuisetkin: kaikkiaan 35-osaisen humoristisen luentasarjan tulkinnan oivaltavuutta suorastaan ylistettiin.

Kuuntele Areenassa: Nalle Puh rakentaa talon

Tapaamme Risto Reippaan, Nalle Puhin ja muut Puolen Hehtaarin Metsän asukkaat. A. A. Milnen rakastettua lastenkirjaa tulkitsevat loistokkaasti Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

Matti Pellonpää on kertonut pitäneensä radionäyttelemisestä ja arvostaneensa sitä. Hän on todennut, että "radio on hieno ja tosi armoton väline: käytettävissä on pelkkä ääni. Näyttelijän on turha heittää puolivolttia ja vääntää naamaa. Jos repliikit ovat valheellisia, se kuuluu heti."

En nimittäin ikipäivänä osannut kuvitella, että Matti Pellonpää ja Kari Väänänen yltäisivät siihen kepeään, humoristiseen ja tavattoman raikkaalla tavalla inhimilliseen sadunkerrontaan (...). He ovat syötävän hurmaavia, oivaltavat ja tulkitsevat A. A. Milnen kertomusten monipohjaisuutta tavattoman selkeästi ja sävykkäästi.― Jukka Kajava kiittää luentaa (HS 30.9.1991)

Tarinoiden pohjana kirjailijan pojan lelueläimet

Brittiläinen kirjailija A. A. Milne kirjoitti Nalle Puhista kaksi kirjaa: Nalle Puh ilmestyi vuonna 1926 ja Nalle Puh rakentaa talon kahta vuotta myöhemmin. Näiden lisäksi Puh esiintyy myös kahdessa Milnen runokirjasssa.

Nalle Puh, alkukielellä Winnie-the-Pooh, sai nimensä Lontoon eläintarhassa eläneen Winnie-karhun mukaan. Winnie oli kanadalainen mustakarhu, joka oli tullut kanadalaisen rykmentin maskottina Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Nimensä se oli saanut omistajansa kotikaupungin, Winnipegin, mukaan.

Nalle Puhin, Nasun, Ihaan, Tiikerin, Kengun ja Ruun innoittajina toimivat kirjailijan pojan, Christopher Robinin lelueläimet. Myös hän, Risto Reipas, on mukana tarinoissa. Kani ja Pöllö ovat kirjailijan "omia luomuksia" ja siten myös oikeita eläimiä. Ero lelujen ja oikeiden eläimien välillä tulee selväksi sekä tekstissä että kuvituksessa. Puh ystävineen asuu Puolen hehtaarin metsässä

Kirjojen kuvittaja E. H. Shepard otti piirroksiinsa mallia sekä alkuperäisistä lelueläimistä että Puolen hehtaarin metsän esikuvana toimineesta Ashdownin metsästä.

Lue lisää:

Valokuvia Matti "Peltsi" Pellonpäästä.

Boheemi elää edelleen

Ystävät ja työtoverit muistelevat vuonna 1995 kuollutta Matti ”Peltsi” Pellonpäätä Janne Kuusen ohjaamassa dokumenttielokuvassa: Boheemi elää.

Lue lisää:

Näyttelijä Matti Pellonpää

Se minun töistäni - Matti Pellonpää

Matti Pellonpää (1951-1995) oli sukupolvensa lahjakkaimpia näyttelijöitä. Eero Tuomikosken dokumentissa tapaamme Pellonpään vuonna 1984, Kaurismäkien Arvottomat-elokuvan jälkeen, mutta ennen varsinaista suurta läpimurtoaan.

Lue lisää:

Näyttelijä Kari Väänänen Klonkkuna Suomenlinnassa 1988.

Taru sormusten herrasta Suomenlinnassa

Ryhmäteatteri esitti vuosina 1988 ja 1989 Suomenlinnassa J. R. R. Tolkienin kirjaan perustuvan näytelmän Taru sormusten herrasta. Pääosassa nähtiin Kari Väänänen.

Lue lisää:

Matti Pellonpää Kapusta-ohjelmassa

Matti Pellonpää venäjän kielitestissä

Näyttelijä Matti Pellonpää joutuu Kapusta -ohjelman kielitestiin. Kestääkö näyttelijän kaali vai meneekö kieli solmuun kyrillisiä aakkosia tavatessa.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.