Hyppää pääsisältöön

Pellonpään ja Väänäsen Nalle Puh -luenta on modernin ajan radioklassikko

Kun Matti Pellonpää ja Kari Väänänen vuonna 1991 antoivat äänensä Nalle Puhille, muodostui kahden Milnen klassikkokirjan luennasta itsestään klassikko. Tätä lastenohjelmaa aikuisetkin kuuntelivat herkeämättä. Molemmat kuunnelmat ovat kokonaisuudessaan kuunneltavissa Areenassa 30.8.2019 asti.

Kuuntele Areenassa: Nalle Puh

'"Voi karhu, että minä pidän sinusta", sanoi Risto Reipas. "Niin minäkin", sanoi Nalle Puh. Pieniälyisen karhun hurmaavia hyrinöitä tulkitsevat Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

Matti Pellonpää ja Kari Väänänen tulkitsivat A. A. Milnen kirjoittamat ja Kersti Juvan suomentamat mestariteokset Nalle Puh ja Nalle Puh rakentaa talon Radiomafialle vuonna 1991. Ohjaus on Pentti Kemppaisen. Tulos hurmasi niin lapset kuin aikuisetkin: kaikkiaan 35-osaisen humoristisen luentasarjan tulkinnan oivaltavuutta suorastaan ylistettiin.

Kuuntele Areenassa: Nalle Puh rakentaa talon

Tapaamme Risto Reippaan, Nalle Puhin ja muut Puolen Hehtaarin Metsän asukkaat. A. A. Milnen rakastettua lastenkirjaa tulkitsevat loistokkaasti Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

Matti Pellonpää on kertonut pitäneensä radionäyttelemisestä ja arvostaneensa sitä. Hän on todennut, että "radio on hieno ja tosi armoton väline: käytettävissä on pelkkä ääni. Näyttelijän on turha heittää puolivolttia ja vääntää naamaa. Jos repliikit ovat valheellisia, se kuuluu heti."

En nimittäin ikipäivänä osannut kuvitella, että Matti Pellonpää ja Kari Väänänen yltäisivät siihen kepeään, humoristiseen ja tavattoman raikkaalla tavalla inhimilliseen sadunkerrontaan (...). He ovat syötävän hurmaavia, oivaltavat ja tulkitsevat A. A. Milnen kertomusten monipohjaisuutta tavattoman selkeästi ja sävykkäästi.― Jukka Kajava kiittää luentaa (HS 30.9.1991)

Tarinoiden pohjana kirjailijan pojan lelueläimet

Brittiläinen kirjailija A. A. Milne kirjoitti Nalle Puhista kaksi kirjaa: Nalle Puh ilmestyi vuonna 1926 ja Nalle Puh rakentaa talon kahta vuotta myöhemmin. Näiden lisäksi Puh esiintyy myös kahdessa Milnen runokirjasssa.

Nalle Puh, alkukielellä Winnie-the-Pooh, sai nimensä Lontoon eläintarhassa eläneen Winnie-karhun mukaan. Winnie oli kanadalainen mustakarhu, joka oli tullut kanadalaisen rykmentin maskottina Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Nimensä se oli saanut omistajansa kotikaupungin, Winnipegin, mukaan.

Nalle Puhin, Nasun, Ihaan, Tiikerin, Kengun ja Ruun innoittajina toimivat kirjailijan pojan, Christopher Robinin lelueläimet. Myös hän, Risto Reipas, on mukana tarinoissa. Kani ja Pöllö ovat kirjailijan "omia luomuksia" ja siten myös oikeita eläimiä. Ero lelujen ja oikeiden eläimien välillä tulee selväksi sekä tekstissä että kuvituksessa. Puh ystävineen asuu Puolen hehtaarin metsässä

Kirjojen kuvittaja E. H. Shepard otti piirroksiinsa mallia sekä alkuperäisistä lelueläimistä että Puolen hehtaarin metsän esikuvana toimineesta Ashdownin metsästä.

Lue lisää:

Valokuvia Matti "Peltsi" Pellonpäästä.

Boheemi elää edelleen

Ystävät ja työtoverit muistelevat vuonna 1995 kuollutta Matti ”Peltsi” Pellonpäätä Janne Kuusen ohjaamassa dokumenttielokuvassa: Boheemi elää.

Lue lisää:

Näyttelijä Matti Pellonpää

Se minun töistäni - Matti Pellonpää

Matti Pellonpää (1951-1995) oli sukupolvensa lahjakkaimpia näyttelijöitä. Eero Tuomikosken dokumentissa tapaamme Pellonpään vuonna 1984, Kaurismäkien Arvottomat-elokuvan jälkeen, mutta ennen varsinaista suurta läpimurtoaan.

Lue lisää:

Näyttelijä Kari Väänänen Klonkkuna Suomenlinnassa 1988.

Taru sormusten herrasta Suomenlinnassa

Ryhmäteatteri esitti vuosina 1988 ja 1989 Suomenlinnassa J. R. R. Tolkienin kirjaan perustuvan näytelmän Taru sormusten herrasta. Pääosassa nähtiin Kari Väänänen.

Lue lisää:

Matti Pellonpää Kapusta-ohjelmassa

Matti Pellonpää venäjän kielitestissä

Näyttelijä Matti Pellonpää joutuu Kapusta -ohjelman kielitestiin. Kestääkö näyttelijän kaali vai meneekö kieli solmuun kyrillisiä aakkosia tavatessa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto