Hyppää pääsisältöön

Sana siirtyy – nykyaikaista tiedonvälitystä 1950

Lyhytelokuvassa sana siirtyy puhelimen ja lennättimen välityksellä. Ystävällisyys, täsmällisyys, varmuus ja nopeus olivat niitä periaatteita, joita noudattaen Posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunta palveli yleisöä.

Tietolaatikko

Lennätintoiminta alkoi Suomessa vuonna 1855.

Lennättimen perillisiä ovat matkapuhelimet ja internet.

Puhelimen syntyhetkenä pidetään vuotta 1876. Tuolloin A. Graham Bell haki patenttia keksimälleen laitteelle.

Suomen kaupungeista Turku sai ensimmäisenä puhelinlaitoksen 1881. Seuraavana vuonna olivat vuorossa Helsinki, Viipuri ja Tampere.

Ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus rakennettiin Suomeen 1921. Helsingin alue automatisoitiin ensimmäisenä kaupunkina maailmassa 1929.

Posti ja lennätin yhdistettiin Posti- ja lennätinlaitokseksi vuonna 1927. Puhelintoimintaa harjoittivat myös monet yksityiset yritykset valtion myöntämillä toimiluvilla.

Puhelintoiminnan laajuus kuvastaa yhteiskunnan kulttuuritasoa, todetaan ohjelmassa Sana siirtyy.

Vuonna 1950 Suomessa oli jo suhteellisen kattava puhelinverkko. Sadasta asukkaasta seitsemällä oli puhelin. Tällä määrällä Suomi oli 11. sijalla maailmassa.

Myös telex-kaukokirjoituskone ja telefoto-kuvalennätin olivat jo käytössä. Telefoton kautta valokuvat ”sinkoutuivat avaruuteen” radioantennien välityksellä ja päätyivät vastaanottajalle vaikkapa maapallon toiselle puolelle.

Puhelunvälittäjien työ oli vaativaa. He vastaanottivat päivittäin tuhansia puheluja, tilauksia ja tiedusteluja. - He joutuivat kuuntelemaan välillä ärräpäitäkin, sillä asiakkaat olivat rohkeita ja suorasanaisia, kun saivat puhua langan välityksellä.

Vaativan ja rasittavan ammattityön lomaan Posti- ja lennätinlaitos järjesti työtekijöilleen muun muassa massamarsseja, hiihto- ja uintikilpailuja sekä virikkeellistä kerhotoimintaa. Näin pidettiin henkilökunnan työkunto korkealla.

Teksti: Rita Landström

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto