Hyppää pääsisältöön

Viikon kieli: Saamelaiskielet

Pohjoissaame on saamelaiskielistä suurin. Sitä puhutaan kolmen valtion alueella - Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi kahta muutakin saamelaiskieltä, koltansaamea ja inarinsaamea.

Tietolaatikko

Lähde: Hannu Reime, Viikon kieli

Hannu Reimen Viikon kieli -ohjelmassa haastateltavana on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professori Pekka Sammallahti (s. 1947).

Sammallahti on maailman johtavia saamelaiskielten tutkijoita. Hän on kirjoittanut oppialastaan lukuisia kirjoja ja kielioppeja sekä toimittanut saamelaiskielten sanakirjoja.

”Pohjoissaame ei ole sillä tavalla uhattu kuin yleensä puhutaan uhanalaisista kielistä, mutta voisi sanoa, että kaikki muut saamelaiskielet ovat. Yksi näistä kymmenestä on jo hävinnyt puhuttuna kielenä, ja sitten on muutamia sellaisia, jotka ovat pelkästään vanhojen puhujien varassa”, toteaa professori Sammallahti haastattelussa (2007).

Keski-Skandinaviasta Suomen Lapin kautta Venäjän puolelle Kuolaan ulottuu hieman bumerangia muistuttava alue, jossa ruotsin, norjan, suomen ja venäjän kielten lisäksi puhutaan saamea. Saamelaiskieliä pidetään näiden pohjoisten seutujen alkuperäiskielinä.

Saamelaiskielten puhujia on noin 30 000 – 40 000.

Saamelaiskielet ovat suomensukuisia kieliä. Ne muodostavat oman ryhmänsä suomalais-ugrilaisten kielten joukossa, ja sen sisällä ovat lähintä sukua itämerensuomalaisille kielille, joista suomi ja viro ovat suurimpia.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto