Hyppää pääsisältöön

Viikon kieli: Saamelaiskielet

Pohjoissaame on saamelaiskielistä suurin. Sitä puhutaan kolmen valtion alueella - Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi kahta muutakin saamelaiskieltä, koltansaamea ja inarinsaamea.

Tietolaatikko

Lähde: Hannu Reime, Viikon kieli

Hannu Reimen Viikon kieli -ohjelmassa haastateltavana on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin professori Pekka Sammallahti (s. 1947).

Sammallahti on maailman johtavia saamelaiskielten tutkijoita. Hän on kirjoittanut oppialastaan lukuisia kirjoja ja kielioppeja sekä toimittanut saamelaiskielten sanakirjoja.

”Pohjoissaame ei ole sillä tavalla uhattu kuin yleensä puhutaan uhanalaisista kielistä, mutta voisi sanoa, että kaikki muut saamelaiskielet ovat. Yksi näistä kymmenestä on jo hävinnyt puhuttuna kielenä, ja sitten on muutamia sellaisia, jotka ovat pelkästään vanhojen puhujien varassa”, toteaa professori Sammallahti haastattelussa (2007).

Keski-Skandinaviasta Suomen Lapin kautta Venäjän puolelle Kuolaan ulottuu hieman bumerangia muistuttava alue, jossa ruotsin, norjan, suomen ja venäjän kielten lisäksi puhutaan saamea. Saamelaiskieliä pidetään näiden pohjoisten seutujen alkuperäiskielinä.

Saamelaiskielten puhujia on noin 30 000 – 40 000.

Saamelaiskielet ovat suomensukuisia kieliä. Ne muodostavat oman ryhmänsä suomalais-ugrilaisten kielten joukossa, ja sen sisällä ovat lähintä sukua itämerensuomalaisille kielille, joista suomi ja viro ovat suurimpia.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto