Hyppää pääsisältöön

Aikapoika ja mono ratkaisi orastavan sisaruskateuden fantasian keinoin

Raili Ruston vuonna 1976 ohjaama, palkittu lastendraama tarttui monessa perheessä tuttuun tilanteeseen komediallisesti. Kun perheeseen syntyy uusi lapsi, saa aiemmin perheen pienin kuullakin olevansa jo iso, vaikkei omasta mielestään sitä olekaan. Mitä tehdä? Tässä tarinassa ratkaisu löytyy monosta.

Yleisön toivomuksesta Aikapoika ja mono on pysyvästi katsottavissa Areenassa 14.2.2019 alkaen.

Perheeseen on syntynyt uusi lapsi, ja ennen äidin ja isän huomion lähes täysin saaneesta Petristä (Kyösti Väntänen) tulee perheen aikapoika. Hänestä tuntuu, että ettei äiti (Milja Luukko) muuta tee, kuin kantaa ja paijaa "Nyyttiä"eikä ehdi edes puuroa Petrille keittää.

Poika kulkee harmistuneena pitkin kotikaupunkinsa katuja ja potkaisee vanhaa kenkää, joka alkaa yllättäen puhua Petrille. Kenkä ei olekaan mikään peruskenkä vaan taikamono, jonka avulla poika pystyy muuttamaan ääntään vanhemmaksi mieheksi (äänessä tuolloin Tarmo Manni). Kengästä riittääkin iloa moneen hankalaan tilanteeseen. Lopulta Nyyttikään ei ole enää vain riesa, varsinkaan kun Petrin luokkakaveri Orvokki (Minna Salo) on vauvasta niin innoissaan.

Tv-daaman on käsikirjoittanut Jussi Helminen ja sen musiikin on säveltänyt Kari Rydman.

Ohjelma voitti parhaan ohjelman palkinnon ja palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta Tšekkoslovakian television järjestämässä lasten ja nuorten ohjelmien Prix Danube -kilpailussa vuonna 1977.

Vaikeinta oli, kun Raili Rusto sanoi: "naura!"― Kyösti Väntänen muistelee Aikapojan ja monon kuvauksia (2014)

Vuonna 2014 Kyösti Väntänen muisteli tv-kameralle Aikapojan ja monon kuvauksia. Kenties arvokkaimpana kokemuksena hän pitää sitä, että pääsi työskentelemään "oikeasti" ja näkemään, millaista ryhmätyö on.

Otteita Aikapojasta ja monosta

Kommentit