Hyppää pääsisältöön

Mestarinovellisti Pentti Haanpää

Pentti Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet tunnettiin oppimattomana, suorasukaisena maaseudun jätkänä, vaikka hän todellisuudessa suhtautui kirjailijantyöhön peräänantamattomalla sinnikkyydellä.

Pentti Haanpään (1905–1955) novellit kertovat maaseudun ja uuden maailman kohtaamisista ja puhuttelevat nasevalla ironiallaan. Hänet voi nähdä myös työläis- ja vasemmistokirjailijana, jopa propagandakirjailijana.

Haanpää syntyi maalaistaloon 14.10.1905 Pohjois-Pohjanmaan Piippolassa. Myös hänen isänsä ja setänsä olivat julkaisseita kirjailijoita, mutta omalaatuinen, ruumiillista työtä vieroksuva kirjailijanuorukainen oli outo lintu kotiseudullaan. Hän ei ollut kiinnostunut koulunkäynnistä ja asettui myöhemmin poikkiteloin lähes kaikkia muitakin yhteiskunnan ylläpitämiä laitoksia vastaan.

Haanpää eli suurimman osan elämästään kotitilallaan Piippolassa. Hän avioitui vuonna 1940 meijerikkö Aili Karjalaisen kanssa. Pari sai yhden lapsen. Liitostaan huolimatta Haanpää oli yksinäinen susi, joka vietti aikaa kierrellen Suomea ja kirjoitellen juttujaan, kuten hän itse novellejaan kutsui.

Ensimmäiset tekstinsä Haanpää julkaisi jo 16-vuotiaana ja esikoisteoksensa novellikokoelman Maantietä pitkin 20-vuotiaana. Hän sai pian maineen ”jätkänä, joka kirjoittaa jätkistä”, vaikka Haanpää ei tehnyt ruumiillista työtä kuin pakon edessä.

Haanpään osuva ihmiskuvaus ja pohjoisen mystiikkaa omintakeisella huumorilla toistava tyyli sai pian suuren lukijakunnan.

Haanpää kirjoitti varusmiesajastaan teoksessa Kenttä ja kasarmi vuonna 1928. Teoksen radikaali tapa käsitellä armeijan olosuhteita sai kustantajat takajaloilleen, ja koska Haanpää ei suostunut tekemään vaadittuja korjauksia, hän joutui kirjalliseen paitsioon useiksi vuosiksi. "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on", kiteytti Haanpää terävän realistisen, yhteiskunnallisen kirjoittamistyylinsä.

Haanpään tekstin alkuvoima ja intensiivisyys vetosivat kuitenkin myös helsinkiläisiin esteetikkoihin. Haanpään tulo pääkaupunkiin joulukuussa 1927 oli Tulenkantajat-ryhmälle jännittävä tapaus.

Helsingin Sanomien silloinen kirjallisuuskriitikko Lauri Viljanen muistelee Haanpään tekemää vaikutusta. Hannu Taanilan toimittama ohjelma on vuodelta 1976.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja & Jukka Lindfors

Tekstistä korjattu synnyin- ja asuinpitäjä Pulkkilasta Piippolaksi 1.2.2018.

Tietolaatikko

Pentti Haanpään tuotanto:
Maantietä pitkin. WSOY, 1925.
Kolmen Töräpään tarina. WSOY, 1927.
Tuuli käy heidän ylitseen : kertomuksia. WSOY, 1927.
Kenttä ja kasarmi : kertomuksia tasavallan armeijasta. Kansanvalta, 1928.
Hota-Leenan poika. Kansanvalta, 1929.
Karavaani ja muita juttuja. Kansanvalta, 1930.
Isännät ja isäntien varjot : romaani talonpojan sortumisesta. Kirjailijain kustannusliike, 1935.
Lauma : kertomuksia. Gummerus, 1937.
Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus : romaani. WSOY, 1937.
Taivalvaaran näyttelijä : romaani. Gummerus, 1938.
Ihmiselon karvas ihanuus : novelleja. Gummerus, 1939.
Korpisotaa. Otava, 1940.
Nykyaikaa : kertomuksia. Otava, 1942.
Yhdeksän miehen saappaat. Otava, 1945.
Jutut : valikoima tuotannosta. Otava, 1946.
Heta Rahko korkeassa iässä : uusia juttuja. Otava, 1947.
Jauhot : tarina pakkasen jäljiltä. Otava, 1949.
Atomintutkija ja muita juttuja. Otava, 1950.
Iisakki vähäpuheinen : muutamia muistelmia hänen elämästään. Otava, 1953.
Kiinalaiset jutut : muistikuvia. Otava, 1954.
Kolme mestarijuttua. Otava, 1955.
Valitut teokset. Otava, 1955.
Teokset I-X. (kolme ensimmäistä osaa sisältävät jälkeenjääneen tuotannon 1. Kairanmaa, 2. Noitaympyrä 3. Vääpeli Sadon tapaus) Otava, 1956-58.
Maa- ja metsäkyliltä : Iltalehden alakertasarja 1927-28 (koonnut Eino Kauppinen). Otava, 1968.
Kirveeniskuja. (valikoinut Veikko Huovinen) Otava, 1971.
Teokset I-VIII. Otava, 1976.
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939. Otava, 1976.
Kirjeitä kahdesta sodasta : Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta. Otava, 1977.
Kairanmaa : valitut jutut. (toim. Erno Paasilinna) Otava, 1985.
Vanha voiman mies : novelleja ja kirjoituksia. (toim. Vesa Karonen) Otava, 1995.
Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja. (toim. Esko Viirret) Otava, 2001.

Kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.