Hyppää pääsisältöön

Mestarinovellisti Pentti Haanpää

Pentti Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet tunnettiin oppimattomana, suorasukaisena maaseudun jätkänä, vaikka hän todellisuudessa suhtautui kirjailijantyöhön peräänantamattomalla sinnikkyydellä.

Pentti Haanpään (1905–1955) novellit kertovat maaseudun ja uuden maailman kohtaamisista ja puhuttelevat nasevalla ironiallaan. Hänet voi nähdä myös työläis- ja vasemmistokirjailijana, jopa propagandakirjailijana.

Haanpää syntyi maalaistaloon 14.10.1905 Pohjois-Pohjanmaan Pulkkilassa. Myös hänen isänsä ja setänsä olivat julkaisseita kirjailijoita, mutta omalaatuinen, ruumiillista työtä vieroksuva kirjailijanuorukainen oli outo lintu kotiseudullaan. Hän ei ollut kiinnostunut koulunkäynnistä ja asettui myöhemmin poikkiteloin lähes kaikkia muitakin yhteiskunnan ylläpitämiä laitoksia vastaan.

Haanpää eli suurimman osan elämästään kotitilallaan Pulkkilassa. Hän avioitui vuonna 1940 meijerikkö Aili Karjalaisen kanssa. Pari sai yhden lapsen. Liitostaan huolimatta Haanpää oli yksinäinen susi, joka vietti aikaa kierrellen Suomea ja kirjoitellen juttujaan, kuten hän itse novellejaan kutsui.

Ensimmäiset tekstinsä Haanpää julkaisi jo 16-vuotiaana ja esikoisteoksensa novellikokoelman Maantietä pitkin 20-vuotiaana. Hän sai pian maineen ”jätkänä, joka kirjoittaa jätkistä”, vaikka Haanpää ei tehnyt ruumiillista työtä kuin pakon edessä.

Haanpään osuva ihmiskuvaus ja pohjoisen mystiikkaa omintakeisella huumorilla toistava tyyli sai pian suuren lukijakunnan.

Haanpää kirjoitti varusmiesajastaan teoksessa Kenttä ja kasarmi vuonna 1928. Teoksen radikaali tapa käsitellä armeijan olosuhteita sai kustantajat takajaloilleen, ja koska Haanpää ei suostunut tekemään vaadittuja korjauksia, hän joutui kirjalliseen paitsioon useiksi vuosiksi. "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on", kiteytti Haanpää terävän realistisen, yhteiskunnallisen kirjoittamistyylinsä.

Haanpään tekstin alkuvoima ja intensiivisyys vetosivat kuitenkin myös helsinkiläisiin esteetikkoihin. Haanpään tulo pääkaupunkiin joulukuussa 1927 oli Tulenkantajat-ryhmälle jännittävä tapaus.

Helsingin Sanomien silloinen kirjallisuuskriitikko Lauri Viljanen muistelee Haanpään tekemää vaikutusta. Hannu Taanilan toimittama ohjelma on vuodelta 1976.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja & Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Pentti Haanpään tuotanto:
Maantietä pitkin. WSOY, 1925.
Kolmen Töräpään tarina. WSOY, 1927.
Tuuli käy heidän ylitseen : kertomuksia. WSOY, 1927.
Kenttä ja kasarmi : kertomuksia tasavallan armeijasta. Kansanvalta, 1928.
Hota-Leenan poika. Kansanvalta, 1929.
Karavaani ja muita juttuja. Kansanvalta, 1930.
Isännät ja isäntien varjot : romaani talonpojan sortumisesta. Kirjailijain kustannusliike, 1935.
Lauma : kertomuksia. Gummerus, 1937.
Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus : romaani. WSOY, 1937.
Taivalvaaran näyttelijä : romaani. Gummerus, 1938.
Ihmiselon karvas ihanuus : novelleja. Gummerus, 1939.
Korpisotaa. Otava, 1940.
Nykyaikaa : kertomuksia. Otava, 1942.
Yhdeksän miehen saappaat. Otava, 1945.
Jutut : valikoima tuotannosta. Otava, 1946.
Heta Rahko korkeassa iässä : uusia juttuja. Otava, 1947.
Jauhot : tarina pakkasen jäljiltä. Otava, 1949.
Atomintutkija ja muita juttuja. Otava, 1950.
Iisakki vähäpuheinen : muutamia muistelmia hänen elämästään. Otava, 1953.
Kiinalaiset jutut : muistikuvia. Otava, 1954.
Kolme mestarijuttua. Otava, 1955.
Valitut teokset. Otava, 1955.
Teokset I-X. (kolme ensimmäistä osaa sisältävät jälkeenjääneen tuotannon 1. Kairanmaa, 2. Noitaympyrä 3. Vääpeli Sadon tapaus) Otava, 1956-58.
Maa- ja metsäkyliltä : Iltalehden alakertasarja 1927-28 (koonnut Eino Kauppinen). Otava, 1968.
Kirveeniskuja. (valikoinut Veikko Huovinen) Otava, 1971.
Teokset I-VIII. Otava, 1976.
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939. Otava, 1976.
Kirjeitä kahdesta sodasta : Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta. Otava, 1977.
Kairanmaa : valitut jutut. (toim. Erno Paasilinna) Otava, 1985.
Vanha voiman mies : novelleja ja kirjoituksia. (toim. Vesa Karonen) Otava, 1995.
Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja. (toim. Esko Viirret) Otava, 2001.

Kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto