Hyppää pääsisältöön

Mestarinovellisti Pentti Haanpää

Pentti Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet tunnettiin oppimattomana, suorasukaisena maaseudun jätkänä, vaikka hän todellisuudessa suhtautui kirjailijantyöhön peräänantamattomalla sinnikkyydellä.

Pentti Haanpään (1905–1955) novellit kertovat maaseudun ja uuden maailman kohtaamisista ja puhuttelevat nasevalla ironiallaan. Hänet voi nähdä myös työläis- ja vasemmistokirjailijana, jopa propagandakirjailijana.

Haanpää syntyi maalaistaloon 14.10.1905 Pohjois-Pohjanmaan Piippolassa. Myös hänen isänsä ja setänsä olivat julkaisseita kirjailijoita, mutta omalaatuinen, ruumiillista työtä vieroksuva kirjailijanuorukainen oli outo lintu kotiseudullaan. Hän ei ollut kiinnostunut koulunkäynnistä ja asettui myöhemmin poikkiteloin lähes kaikkia muitakin yhteiskunnan ylläpitämiä laitoksia vastaan.

Haanpää eli suurimman osan elämästään kotitilallaan Piippolassa. Hän avioitui vuonna 1940 meijerikkö Aili Karjalaisen kanssa. Pari sai yhden lapsen. Liitostaan huolimatta Haanpää oli yksinäinen susi, joka vietti aikaa kierrellen Suomea ja kirjoitellen juttujaan, kuten hän itse novellejaan kutsui.

Ensimmäiset tekstinsä Haanpää julkaisi jo 16-vuotiaana ja esikoisteoksensa novellikokoelman Maantietä pitkin 20-vuotiaana. Hän sai pian maineen ”jätkänä, joka kirjoittaa jätkistä”, vaikka Haanpää ei tehnyt ruumiillista työtä kuin pakon edessä.

Haanpään osuva ihmiskuvaus ja pohjoisen mystiikkaa omintakeisella huumorilla toistava tyyli sai pian suuren lukijakunnan.

Haanpää kirjoitti varusmiesajastaan teoksessa Kenttä ja kasarmi vuonna 1928. Teoksen radikaali tapa käsitellä armeijan olosuhteita sai kustantajat takajaloilleen, ja koska Haanpää ei suostunut tekemään vaadittuja korjauksia, hän joutui kirjalliseen paitsioon useiksi vuosiksi. "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on", kiteytti Haanpää terävän realistisen, yhteiskunnallisen kirjoittamistyylinsä.

Haanpään tekstin alkuvoima ja intensiivisyys vetosivat kuitenkin myös helsinkiläisiin esteetikkoihin. Haanpään tulo pääkaupunkiin joulukuussa 1927 oli Tulenkantajat-ryhmälle jännittävä tapaus.

Helsingin Sanomien silloinen kirjallisuuskriitikko Lauri Viljanen muistelee Haanpään tekemää vaikutusta. Hannu Taanilan toimittama ohjelma on vuodelta 1976.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja & Jukka Lindfors

Tekstistä korjattu synnyin- ja asuinpitäjä Pulkkilasta Piippolaksi 1.2.2018.

Tietolaatikko

Pentti Haanpään tuotanto:
Maantietä pitkin. WSOY, 1925.
Kolmen Töräpään tarina. WSOY, 1927.
Tuuli käy heidän ylitseen : kertomuksia. WSOY, 1927.
Kenttä ja kasarmi : kertomuksia tasavallan armeijasta. Kansanvalta, 1928.
Hota-Leenan poika. Kansanvalta, 1929.
Karavaani ja muita juttuja. Kansanvalta, 1930.
Isännät ja isäntien varjot : romaani talonpojan sortumisesta. Kirjailijain kustannusliike, 1935.
Lauma : kertomuksia. Gummerus, 1937.
Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus : romaani. WSOY, 1937.
Taivalvaaran näyttelijä : romaani. Gummerus, 1938.
Ihmiselon karvas ihanuus : novelleja. Gummerus, 1939.
Korpisotaa. Otava, 1940.
Nykyaikaa : kertomuksia. Otava, 1942.
Yhdeksän miehen saappaat. Otava, 1945.
Jutut : valikoima tuotannosta. Otava, 1946.
Heta Rahko korkeassa iässä : uusia juttuja. Otava, 1947.
Jauhot : tarina pakkasen jäljiltä. Otava, 1949.
Atomintutkija ja muita juttuja. Otava, 1950.
Iisakki vähäpuheinen : muutamia muistelmia hänen elämästään. Otava, 1953.
Kiinalaiset jutut : muistikuvia. Otava, 1954.
Kolme mestarijuttua. Otava, 1955.
Valitut teokset. Otava, 1955.
Teokset I-X. (kolme ensimmäistä osaa sisältävät jälkeenjääneen tuotannon 1. Kairanmaa, 2. Noitaympyrä 3. Vääpeli Sadon tapaus) Otava, 1956-58.
Maa- ja metsäkyliltä : Iltalehden alakertasarja 1927-28 (koonnut Eino Kauppinen). Otava, 1968.
Kirveeniskuja. (valikoinut Veikko Huovinen) Otava, 1971.
Teokset I-VIII. Otava, 1976.
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939. Otava, 1976.
Kirjeitä kahdesta sodasta : Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta. Otava, 1977.
Kairanmaa : valitut jutut. (toim. Erno Paasilinna) Otava, 1985.
Vanha voiman mies : novelleja ja kirjoituksia. (toim. Vesa Karonen) Otava, 1995.
Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja. (toim. Esko Viirret) Otava, 2001.

Kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto