Hyppää pääsisältöön

Mestarinovellisti Pentti Haanpää

Pentti Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet tunnettiin oppimattomana, suorasukaisena maaseudun jätkänä, vaikka hän todellisuudessa suhtautui kirjailijantyöhön peräänantamattomalla sinnikkyydellä.

Pentti Haanpään (1905–1955) novellit kertovat maaseudun ja uuden maailman kohtaamisista ja puhuttelevat nasevalla ironiallaan. Hänet voi nähdä myös työläis- ja vasemmistokirjailijana, jopa propagandakirjailijana.

Haanpää syntyi maalaistaloon 14.10.1905 Pohjois-Pohjanmaan Piippolassa. Myös hänen isänsä ja setänsä olivat julkaisseita kirjailijoita, mutta omalaatuinen, ruumiillista työtä vieroksuva kirjailijanuorukainen oli outo lintu kotiseudullaan. Hän ei ollut kiinnostunut koulunkäynnistä ja asettui myöhemmin poikkiteloin lähes kaikkia muitakin yhteiskunnan ylläpitämiä laitoksia vastaan.

Haanpää eli suurimman osan elämästään kotitilallaan Piippolassa. Hän avioitui vuonna 1940 meijerikkö Aili Karjalaisen kanssa. Pari sai yhden lapsen. Liitostaan huolimatta Haanpää oli yksinäinen susi, joka vietti aikaa kierrellen Suomea ja kirjoitellen juttujaan, kuten hän itse novellejaan kutsui.

Ensimmäiset tekstinsä Haanpää julkaisi jo 16-vuotiaana ja esikoisteoksensa novellikokoelman Maantietä pitkin 20-vuotiaana. Hän sai pian maineen ”jätkänä, joka kirjoittaa jätkistä”, vaikka Haanpää ei tehnyt ruumiillista työtä kuin pakon edessä.

Haanpään osuva ihmiskuvaus ja pohjoisen mystiikkaa omintakeisella huumorilla toistava tyyli sai pian suuren lukijakunnan.

Haanpää kirjoitti varusmiesajastaan teoksessa Kenttä ja kasarmi vuonna 1928. Teoksen radikaali tapa käsitellä armeijan olosuhteita sai kustantajat takajaloilleen, ja koska Haanpää ei suostunut tekemään vaadittuja korjauksia, hän joutui kirjalliseen paitsioon useiksi vuosiksi. "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on", kiteytti Haanpää terävän realistisen, yhteiskunnallisen kirjoittamistyylinsä.

Haanpään tekstin alkuvoima ja intensiivisyys vetosivat kuitenkin myös helsinkiläisiin esteetikkoihin. Haanpään tulo pääkaupunkiin joulukuussa 1927 oli Tulenkantajat-ryhmälle jännittävä tapaus.

Helsingin Sanomien silloinen kirjallisuuskriitikko Lauri Viljanen muistelee Haanpään tekemää vaikutusta. Hannu Taanilan toimittama ohjelma on vuodelta 1976.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja & Jukka Lindfors

Tekstistä korjattu synnyin- ja asuinpitäjä Pulkkilasta Piippolaksi 1.2.2018.

Tietolaatikko

Pentti Haanpään tuotanto:
Maantietä pitkin. WSOY, 1925.
Kolmen Töräpään tarina. WSOY, 1927.
Tuuli käy heidän ylitseen : kertomuksia. WSOY, 1927.
Kenttä ja kasarmi : kertomuksia tasavallan armeijasta. Kansanvalta, 1928.
Hota-Leenan poika. Kansanvalta, 1929.
Karavaani ja muita juttuja. Kansanvalta, 1930.
Isännät ja isäntien varjot : romaani talonpojan sortumisesta. Kirjailijain kustannusliike, 1935.
Lauma : kertomuksia. Gummerus, 1937.
Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus : romaani. WSOY, 1937.
Taivalvaaran näyttelijä : romaani. Gummerus, 1938.
Ihmiselon karvas ihanuus : novelleja. Gummerus, 1939.
Korpisotaa. Otava, 1940.
Nykyaikaa : kertomuksia. Otava, 1942.
Yhdeksän miehen saappaat. Otava, 1945.
Jutut : valikoima tuotannosta. Otava, 1946.
Heta Rahko korkeassa iässä : uusia juttuja. Otava, 1947.
Jauhot : tarina pakkasen jäljiltä. Otava, 1949.
Atomintutkija ja muita juttuja. Otava, 1950.
Iisakki vähäpuheinen : muutamia muistelmia hänen elämästään. Otava, 1953.
Kiinalaiset jutut : muistikuvia. Otava, 1954.
Kolme mestarijuttua. Otava, 1955.
Valitut teokset. Otava, 1955.
Teokset I-X. (kolme ensimmäistä osaa sisältävät jälkeenjääneen tuotannon 1. Kairanmaa, 2. Noitaympyrä 3. Vääpeli Sadon tapaus) Otava, 1956-58.
Maa- ja metsäkyliltä : Iltalehden alakertasarja 1927-28 (koonnut Eino Kauppinen). Otava, 1968.
Kirveeniskuja. (valikoinut Veikko Huovinen) Otava, 1971.
Teokset I-VIII. Otava, 1976.
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925-1939. Otava, 1976.
Kirjeitä kahdesta sodasta : Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta. Otava, 1977.
Kairanmaa : valitut jutut. (toim. Erno Paasilinna) Otava, 1985.
Vanha voiman mies : novelleja ja kirjoituksia. (toim. Vesa Karonen) Otava, 1995.
Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja. (toim. Esko Viirret) Otava, 2001.

Kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
Sari Jovero
Johanna Mälkki
Jussi Pylväs

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto