Hyppää pääsisältöön

Ounasjoki virtaa vielä vapaana

Suunnitelmat Ounasjoen valjastamisesta ja Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamisesta ovat jälleen nostaneet pintaan vanhat kiistat. Kemijoki Osakeyhtiö on ilmoittanut olevansa valmis Ounasjoen rakentamiseen.

Jokiherrat ovat keikutelleet Lapin miehen venettä vuosikymmenten ajan. Vuolaina virtaavia vesiä on himoittu voimatalouden valjaisiin sodan jälkeisistä ajoista asti.

Karvalakkilähetystöt, riidat ja katkerat oikeustaistelut ovat sävyttäneet Pohjois-Suomen vesistöjen rakentamista.

Suunnitelmat 300 kilometriä pitkän Ounasjoen valjastamisesta synnyttivät 1970-luvun lopulla rakentamista vastustavien lappilaisten kansanliikkeen.

Kun Kemijoen vesistöt rakennettiin ja kun säännöstelyä varten rakennettiin pitkän riitelyn jälkeen tekoaltaat, Ounasjokivarren asukkaat pelkäsivät samaa kohtaloa.

Vuonna 1983 taistelu päättyi kuitenkin kansanliikkeen voittoon. Eduskunta sääti erillislain, jolla Ounasjoki - Kemijoen suurin sivujoki - suojeltiin.

Energiatalous ry:n tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on yhä rakentamatonta vesivoimaa vähintäänkin yhden ydinvoimalan verran. Suurin käyttämätön varanto on Ounasjoessa ja Iijoen keskijuoksulla.

Ounasjoen valjastaminen ja Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentaminen vaatisivat kuitenkin suojelupäätösten purkamista.

Oheisessa dokumentissa vuodelta 1981 kuulostellaan jokivarren asukkaiden tuntoja silloisista valjastamissuunnitelmista.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto