Hyppää pääsisältöön

Uralin perhonen on balladi Pispalasta ja Mannerheimista

Katariina Lillqvistin ja Hannu Salaman dokumenttikuunnelma esitteli jo vuonna 2004 saman Mannerheim-hahmon, josta neljä vuotta myöhemmin nousi valtakunnallinen kohu.

Mannerheimin sukupuolinen suuntautuminen on kuunnelmassa vain sivujuonne. Olennaisempaa on hänen roolinsa katkerasti muisteltuna valkoisen armeijan kenraalina.

Uralin perhonen on 1900-luvun alkuvuosikymmenten Pispalasta kertova balladi, jossa "sireenit ja pirtupullot, kielletyt laulut joukkohaudan reunalla, piikalikkojen veriset sikiöt, punakaartin raadot, hiljaisuus ja uhma tunkeutuvat tähän päivään". Se on historiaa, joka tekijöiden mukaan on haluttu unohtaa.

Kuunnelman kertojana on purettava puutalovanhus. Tarinan ensimmäinen hahmo on kapinaan osallistunut ja vankileirin kautta sikiönlähdettäjäksi päätynyt Anna (näyte 1).

Kirgiisi Dirgilin toi mukanaan Suomeen hänen kotikyläänsä tutkimusmatkallaan eksynyt tsaarinupseeri, joka halusi kenraaliksi. Suomessa kenraali hylkäsi "perhosensa". Tämä haavoittui Tampereen taisteluissa, ja muuan vanhus kantoi kirgiisin turvaan Pispalaan (näyte 2).

Elvira Kärpäsen mies pakeni kapinan jälkiselvittelyissä Venäjälle eikä palannut sieltä elävänä. Elviira rakastuu samasta ilmansuunnasta tulleeseen Perhoseen ja valmistaa merkillistä maalausta verisestä Mannerheim-kentaurista (näyte 3).

"Tammisaaren yliopistossa" tuomiotaan istunut Maisteri haaveilee matkustavansa eteläamerikkalaiseen Penedon työläissiirtokuntaan. Hänen unelmansa kuolevat katkeran lakkotaistelun myötä (näyte 4).

Uralin perhonen on todellisuuteen pohjautuva fantasia, joka tuo mieleen Gabriel García Márquezin romaanin Sadan vuoden yksinäisyys. "Punakaartin tyttöjen veriset esiliinat, noidutussa lammessa kelluva vinttikamari tai Pispalaan 30-luvulla eksyneen kirgiisin merkillinen suhde Mannerheimiin ovat elementtejä, joista rakentuu surrealistinen kuva punaisen harjun pulavuosien aikaisesta alitajunnasta", Lillqvist kuvaa teosta.

Tietolaatikko

Rooleissa: Saara Pakkasvirta – vuokrakasarmi. Tanja-Lotta Räikkä – Anna Kivi. Leea Klemola - Elviira Kärpänen. Markku Peltola - Uralin Perhonen. Esko Varonen - Tammisaaren maisteri. Muusikot: Arkadi Kopyt, Gerhan Popovits, Jukka Hynninen, Esko Varonen ja Pepa Cecik.
Uralin perhonen -dokumenttikuunnelma edusti Suomea Prix Italia -kilpailussa syksyllä 2005. Samaan tarinaan perustuva animaatioelokuva sai ensi-iltansa keväällä 2008.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto