Hyppää pääsisältöön

Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä

Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.

Vankilasta vapautuva Trampas (Kai Lehtinen) päättää tehdä heti vapauduttuaan pankkiryöstön. Tarinassa ehditään kuitenkin koheltaa junttimeiningillä monenlaisessa menossa ennen kuin ryöstöpuuhiin päästään.

Rovaniemen pojilla on omat dopingtestit urheilukisoissakin. Alle promillen humalassa urheilusuoritus hylätään.

Trampaksen tyttöystävä Marjaana on raskaana. Trampaksen mielestä lapsen isä löytyy Rovaniemen ilmakuvasta, koska isäehdokkaita on niin paljon.

Marjaanan pikkuveli Lepsu toimii ryöstössä avustajana. Autokuskiksi palkataan Jussu, jonka sukujuuret ovat Ruandassa. Rovaniemen katukuvassa mustan miehen on hiukan hanakala esiintyä huomiota herättämättä.

Jari Tervon kirjaan pohjautuva Poliisin poika valmistui tv-elokuvaksi vuonna 1998.

Kirjalija Jari Tervo, ohjaaja Tapio Piirainen sekä näyttelijät Maarit Peltomaa ja Kai Lehtinen kertovat Poliisin pojan tekemisestä ohjelmassa, joka näytettiin alustuksena televisiossa 1998 elokuvan esittämisen yhteydessä.

Näytteitä elokuvasta Poliisin poika

Poliisin pojan tekijät

Rooleissa:
Kai Lehtinen – Trampas
Ari-Kyösti Seppo – Lepsu
Alain Azerot - Jusse
Pekka Huotari – Sössökoski
Oiva Lohtander – Kiimalainen
Maarit Peltomaa – Marjaana
Juha Muje – Jaakkola
Mira Kivelä – Sisko
Heikki Määttänen – Tarjoilija
Tuula Nyman – Kiimalaisen vaimo
Tommi Korpela – Ollikainen
Jari Pehkonen – Allu
Mia Raski – Paula
Minna Koskela – Pankkineiti
Aino Lehtimäki - Lyyti Porstua
Markku Maalismaa – Mies ruokamarketissa
Risto Salmi – Rekkakuksi
Helge Herala – Vanha Ollikainen
Risto Aaltonen – Kauppias
Harri-Pekka Virkki – Stunt
Juha Pursiainen – Stunt

Tekijät:
Ohjaus: Tapio Piironen
Käsikirjoitus: Tapio Piironen ja Juha Karkikoski
Lavastus: Lea Sipilä
Musiikki: Pekka Marjanen
Kuvaus: Raimo Heikkonen
Stunt-koordinaattorit: Jouni Kivimäki ja Vesa Laakso
Tekninen neuvonantaja: Pasi Kemppainen
Kamera-assistentti: Herik Lepäälä
Valomies: Esko Viitala
Äänisuunnittelu: Lasse Litovaara
Miksaus: Timo Hintikka ja Anssi Tamminen
Äänitys: Sami Auru ja Tuulikki Haaranen
Värinmäärittely: Pekka Mäkelä
Leikkaus: Tapio Piirainen
On-line: Arvo Pylvänäinen
Musiikin äänitys ja miksaus: Martti Turunen
Graafikko: Davin Reilly
Typografia: Pipa Pesonen
Kuljetukset: Ville Kuusela
Traileri: Jarmo Lehtimäki
Tuotantojärjestäjä: Päivi Kettunen
Lavaste- ja järjestelytyöt: Pauli Karismaa
Naamiointi: Kirsi Heinonen
Puvut: Pentti Tillander
Kuvassihteeri: Eeva-Liisa Pulkkinen
Tuotantopäällikkö: Leena Franssila
Tuottaja: Kari Kyrönseppä

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?