Hyppää pääsisältöön

Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä

Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.

Vankilasta vapautuva Trampas (Kai Lehtinen) päättää tehdä heti vapauduttuaan pankkiryöstön. Tarinassa ehditään kuitenkin koheltaa junttimeiningillä monenlaisessa menossa ennen kuin ryöstöpuuhiin päästään.

Rovaniemen pojilla on omat dopingtestit urheilukisoissakin. Alle promillen humalassa urheilusuoritus hylätään.

Trampaksen tyttöystävä Marjaana on raskaana. Trampaksen mielestä lapsen isä löytyy Rovaniemen ilmakuvasta, koska isäehdokkaita on niin paljon.

Marjaanan pikkuveli Lepsu toimii ryöstössä avustajana. Autokuskiksi palkataan Jussu, jonka sukujuuret ovat Ruandassa. Rovaniemen katukuvassa mustan miehen on hiukan hankala esiintyä huomiota herättämättä.

Jari Tervon kirjaan pohjautuva Poliisin poika valmistui tv-elokuvaksi vuonna 1998.

Kirjalija Jari Tervo, ohjaaja Tapio Piirainen sekä näyttelijät Maarit Peltomaa ja Kai Lehtinen kertovat Poliisin pojan tekemisestä ohjelmassa, joka näytettiin alustuksena televisiossa 1998 elokuvan esittämisen yhteydessä.

Näytteitä elokuvasta Poliisin poika

Poliisin pojan tekijät

Rooleissa:
Kai Lehtinen – Trampas
Ari-Kyösti Seppo – Lepsu
Alain Azerot - Jusse
Pekka Huotari – Sössökoski
Oiva Lohtander – Kiimalainen
Maarit Peltomaa – Marjaana
Juha Muje – Jaakkola
Mira Kivelä – Sisko
Heikki Määttänen – Tarjoilija
Tuula Nyman – Kiimalaisen vaimo
Tommi Korpela – Ollikainen
Jari Pehkonen – Allu
Mia Raski – Paula
Minna Koskela – Pankkineiti
Aino Lehtimäki - Lyyti Porstua
Markku Maalismaa – Mies ruokamarketissa
Risto Salmi – Rekkakuksi
Helge Herala – Vanha Ollikainen
Risto Aaltonen – Kauppias
Harri-Pekka Virkki – Stunt
Juha Pursiainen – Stunt

Tekijät:
Ohjaus: Tapio Piironen
Käsikirjoitus: Tapio Piironen ja Juha Karkikoski
Lavastus: Lea Sipilä
Musiikki: Pekka Marjanen
Kuvaus: Raimo Heikkonen
Stunt-koordinaattorit: Jouni Kivimäki ja Vesa Laakso
Tekninen neuvonantaja: Pasi Kemppainen
Kamera-assistentti: Herik Lepäälä
Valomies: Esko Viitala
Äänisuunnittelu: Lasse Litovaara
Miksaus: Timo Hintikka ja Anssi Tamminen
Äänitys: Sami Auru ja Tuulikki Haaranen
Värinmäärittely: Pekka Mäkelä
Leikkaus: Tapio Piirainen
On-line: Arvo Pylvänäinen
Musiikin äänitys ja miksaus: Martti Turunen
Graafikko: Davin Reilly
Typografia: Pipa Pesonen
Kuljetukset: Ville Kuusela
Traileri: Jarmo Lehtimäki
Tuotantojärjestäjä: Päivi Kettunen
Lavaste- ja järjestelytyöt: Pauli Karismaa
Naamiointi: Kirsi Heinonen
Puvut: Pentti Tillander
Kuvassihteeri: Eeva-Liisa Pulkkinen
Tuotantopäällikkö: Leena Franssila
Tuottaja: Kari Kyrönseppä

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.