Hyppää pääsisältöön

Rahasuku – tosi asiaa Ehrnrootheista

Ehrnroothit ovat Suomen talouselämän vaikutusvaltaisin perhe. Ei yksin varallisuutensa vaan myös yhteyksiensä kautta. Timo-Erkki Heino pääsi Ehrnroothien rahojen ja vallan jäljille – niin pitkälle kuin suku ja Ylen toimintaohjeet sen sallivat vuonna 1992.

Miten mittavaa varallisuutta hoidetaan toisaalta nousukauden, toisaalta laman aikana? Puriko lama-ajan varallisuuden uusjako myös Ehrnrootheihin?

Suomen Wallenbergeiksi kutsutun perheen yhteenlasketun varallisuuden verotusarvo oli vuonna 1992 lähes 70 miljoonaa euroa, käypä arvo ehkä kymmenkertainen.

Ehrnroothin veljekset, Casimir, Göran J. ja Robert G., olivat tuolloin Suomen teollisuuden keskeisimpiä hahmoja.

Perheen vaikutusvaltaiset suhteet loi isä Göran toimiessaan pitkään Yhdyspankin johdossa. Rahaa perheeseen toi äiti Louise, os. von Julin.

Suvun omaisuus koostuu osakkeista ja mittavasta maaomistuksesta. Omistaminen on järjestetty pitkälle erilaisten holding-yhtiöiden kautta. Ruotsin Wallenbergien lailla Ehrnroothin suku "mieluummin vaikuttaa kuin näkyy".

Timo-Erkki Heinon toimittama ohjelma vuonna 1992 oli ensimmäinen ns. kriittinen journalistinen esittely Ehrnrootheista. Ohjelman käsikirjoituksessa oli joka sivulla uutinen.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto