Hyppää pääsisältöön

DIMI, suomalainen syntetisaattori

Julkaistu . Päivitetty

Elektronimusiikin pioneeri Erkki Kurenniemi rakensi vuonna 1970 uraauurtavan syntetisaattorin, josta sikisi myös hämmästyttävä, videokameralla ohjattava versio.

Erkki Kurenniemi (1941–2017) oli suomalaisen elektronimusiikin keskeinen laiterakentaja ja kokeilija. Hän rakensi Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselle 60-luvun alussa kokeilustudion, josta muodostui korvaamaton avantgardemusiikin klinikka.

Kurenniemi teki myös itse musiikkia ja elokuvia. Hän oli tiivisti mukana aikansa taiteellisissa riennoissa, kuten happeningeissa, nykymusiikin konserteissa ja underground-tapahtumissa.

Vuonna 1970 Kurenniemi sai valmiiksi ensimmäisen version DIMI-syntetisaattoristaan (Digital Music Instrument). DIMI-A:ta (Digital Music Instrument) soitettiin koskettelemalla kahdella metallipuikolla päällyksen piirilevyssä olevia kytkentäliuskoja.

Kurenniemi esitteli tätä DIMI-A-malliaan vuonna 1970 Vanhalta yo-talolta radioidussa sähkömusiikin tapahtumassa. Kone esittelee taitojaan soittamalla Ukko Noaa.

DIMI:stä syntyi myös muita muunnoksia. Videokameran avulla toimivasta DIMI-O:sta tehtiin vuonna 1971 televisiolle englanninkielinen esittelyfilmi, jossa tanssija Riitta Vainion liikkeet tuottavat säveliä, muotoja ja värejä. Baletin musiikki syntyy sitä mukaa kuin teos etenee

DIMI-O:n eli "videourkujen" keskusyksikkö oli tv-monitorin alle sijoitettu laite, joka sisältää sähköurut, muistin ja videopiirejä. Helpoin tapa käyttää instrumenttia oli soittaa sitä urkujen tapaan.

Näppäimistöllä soitettu kuvio näkyi ruudulla graafisena nuottimerkintänä, ja sitä voitiin muokata eri tavoin: siirtää, soittaa takaperin, täydentää tai pyyhkiä pois. Laitteeseen liitettävän videokameran avulla mikä tahansa esine voitiin muuntaa partituuriksi.

DIMI-kehittelyissään Kurenniemi pääsi kokeilemaan käytännössä kantavaa ideaansa moniaistisesta taiteesta. Jo vuonna 1969 tehdyssä ohjelmassa hän haaveili siitä, miten tietokoneelle talletettu musiikki-informaatio voitaisiin toisintaa kuvina, liikkeinä, muotoina, väreinä tai jopa hajuina.

DIMI:n muita muunnelmia olivat mm. DIMI-S ja DIMI-E. DIMI-S eli seksofoni toimi ihon sähköisiä muutoksia rekisteröivien anturien ohjaamana. DIMI-E:hen eli elektroenkefalofoniin oli kytketty elektrodit, jotka reagoivat aivosähkökäyrän muutoksiin.

Tallenteen DIMI-O:n esittelyvideosta löysi YLEn tv-arkistosta ohjaaja Mika Taanila tehdessään Erkki Kurenniemestä kertovaa elokuvaa The Future is Not What It Used To Be (2002). DIMI-O:n musiikista on näyte myös Taanilan kokoamalla levyllä Erkki Kurenniemi - Äänityksiä/Recordings 1963-1973 (Love 2002).

Katso myös

Aiheeseen liittyvää

2015

  • valoilmiö, käsitelty kuva

    "Murtautuneet esiin kohtalon välttämättömyydellä..." Avaruusromua 27.12.2015

    Avaruusromussa kuunnellaan vuoden 2015 kotimaisia valintoja.

    Kirjassaan Länsimaiden perikato kulttuurifilosofi Oswald Spengler kirjoitti, että kaikki kulttuurimme suuret keksinnöt ovat kypsyneet hitaasti syvyydessä ja lopulta murtautuneet esiin kohtalon välttämättömyydellä. Vuoden 2015 viimeisessä Avaruusromussa kuunnellaan lähimenneisyyttä: kuluneena vuonna kuultavaksi tullutta suomalaista musiikkia. Esiin nousee eräs visio pian päättyvästä vuodesta: hyvin omintakeinen ja kaleidoskooppimainen kuva suomalaisista äänistä. Ei mikään kaiken kattava esitys, eikä edes palkintojenjakotilaisuus, vaan enemmänkin yllättäviä käänteitä ja omalaatuisia rinnastuksia tarjoava katsaus. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • vinyylilevy, äänirasia

    Eräs tunnetuimmista suomalaisista taideteoksista

    Sandstorm on elektronisen musikin ikoni, mutta ei sattumalta

    Sandstorm syntyy viime vuosituhannen viime hetkinä. Sandstorm ei nouse maailmanhitiksi ja elektronisen tanssimusiikin ikoniksi sattumalta. Sandstorm ei ole mitään satunnaista nappuloiden painelua, vaan viimeistelty, tyylin mukainen taiteellinen suoritus. Se on edelleen eräs kaikkien aikojen eniten myydyistä tanssisingleistä. Sitä on myyty yli kolme miljoonaa. Sandstormin videota on katseltu ja kuunneltu YouTubesta 76 miljoonaa kertaa. Se on konemusiikkia. Se on elektronista musiikkia. Se on eräs tunnetuimmista suomalaisista taideteoksista maailmalla. Atomien laulu –sarjan seitsemännessä ja viimeisessä jaksossa ihmetellään Sandstormia, Pan Sonicia ja elektronista retroilua. Toimittajana Jukka Mikkola.

2013

  • Erkki Kurenniemi musiikkistudiossaan.

    Erkki Kurenniemi, digitaalisten näkyjen näkijä

    Erkki Kurenniemi, mies digitaalisesta tulevaisuudesta

    Erkki Kurenniemi (1941– 2017) oli suomalaisen elektronimusiikin uranuurtaja, robottiteknologian kehittäjä ja virtuaalisen todellisuuden sanansaattaja. Mies digitaalisesta tulevaisuudesta rakensi syntetisaattorin ja seksofonin, visioi silmälappuvideot, ennusti ihmisten ja dataverkkojen symbioosia ja ylisti tietokonepelejä.

2007

Relaterade artiklar

2023

2018

  • tero niemi står böjd över sin ombyggda kappsäck. i den finns sladdar och knappar i form av moduler som utgör hans synt. tero bär en svart tröja och glasögon.

    Monomicon låter slumpen avgöra hur hans musik låter

    Det som sker i Tero Niemis synt går aldrig att få tillbaka.

    Knappar, kluster av kablar och blinkande lampor skriker inte riktigt “musikinstrument”. Tero Niemi i Vasa, alias Monomicon, gör musik där slumpen avgör hur den låter. Dessutom existerar allt bara i stunden och kan aldrig fås tillbaka.

2007