Hyppää pääsisältöön

Filosofia ja tieteet

Filosofia ja tiede kulkevat käsi kädessä länsimaisen ajattelun historiassa. Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto kertoo filosofian suhteesta tieteisiin. Toimittajana on Hannu Reime.

Ensimmäinen tiedemies-filosofi oli Aristoteles (384–322 eKr.). Hän kirjoitti oman aikansa tieteenalojen perusteokset fysiikasta ja biologiasta psykologiaan ja filosofiasta runousoppiin.

Myöhemmin alkoi hahmottua tieteenaloja, jotka omaksuessaan kriittisen tutkimusmenetelmän alkoivat itsenäistyä filosofiasta. Tämä erkanemisprosessi on jatkunut meidän aikaamme asti.

Monet suuret nimet länsimaisen filosofian historiassa ovat kuuluneet henkilöille, joita yhtä hyvin voisi kutsua tiedemiehiksi. Descartes tutki fysiikkaa ja kilpaili opillaan Newtonin ajatusten kanssa. Leibniz oli monioppinut.

"Filosofian ja tieteen välillä on mielenkiintoinen suhde nykyisin", sanoo filosofi Ilkka Niiniluoto. "Koska tieteen tulokset voivat olla hyvinkin abstrakteja ja niitä voidaan ymmärtää monella tavalla, tarvitaan filosofiaa tulkitsemaan niiden merkitystä maailmankuvan kannalta."

Tieteen tulokset ovat herättäneet ikivanhoja kysymyksiä uudelleen henkiin. Filosofian piirissä on ammattilaisia, jotka päätyönään saattavat keskittyä vaikkapa fysiikan filosofiaan. He kiistelevät siitä, mitä on aika ja mitä on avaruus.

Tärkeä alue nykyisin on mielen filosofia, joka tarkastelee inhimillisen ajattelun ja mielen luonnetta. Se huomioi psykologisen tiedon ihmisestä ja kognitiotieteellisen tutkimuksen, jossa on yhdistetty tietojenkäsittelytiedettä ja uusia tapoja mallintaa ihmisen aivotoiminnan ja ajattelun suhteita.

”Tälläkin alueella, tieteen eturintamassa, törmätään yhä uudelleen niihin vanhoihin peruskysymyksiin, joita klassisessa metafysiikassa pohdittiin: mikä on aineen ja ajattelun suhde”, sanoo Niiniluoto.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto