Hyppää pääsisältöön

Soi kunniaksi Luojan

Jean Sibeliuksen säveltämä ja Aukusti Valdemar sekä Ilta Koskimiehen sanoittama Soi kunniaksi Luojan tuli virsikirjaan vuonna 1938.

Sibelius sävelsi teoksen jo vuonna 1897 nimellä Soi kiitokseksi Luojan, ja se on osa Helsingin yliopiston promootiokantaattia op. 23.

Ensimmäisen ja toisen säkeistön sanoittaja oli suomalainen koulumies ja suomen kielen ja kirjallisuuden tutkija Aukusti Valdemar Koskimies (1856-1929) ja kolmannen säkeistön hänen puolisonsa Ilta Koskimies (1879-1958), joka oli virsirunoilijana tunnetun rovasti Lauri Kallialan sisar.

Vuoden 1938 virsikirjaversiossa Soi kunniaksi luojan oli leimallisesti elovirsi, ja sanoissa käsiteltiin viljelijäväestön suurta vaivaa. Nykyisessä versiossa kiitetään leivästä, mutta ei korosteta entiseen tapaan viljelyyn liittyvää raskasta työtä.

Viime vuosina virrestä on tullut tunnetuksi etenkin Samuli Edelmannin tulkinta. Artikkelin video Puolustusvoimien 90-vuotisjumalanpalveluksesta, jossa soitti Kaartin soittokunta ja lauloi Kampin laulu -kuoro.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto