Hyppää pääsisältöön

Tarvan aamukahveilla juhlittiin 25-vuotiasta Yleisradiota

Toimittaja Niilo tarvajärven suositussa ohjelmassa vietetään radion juhlapäivää. Mitä tapahtuu, kun Hella Wuolijoki saa käsiinsä Hiski Salomaan "Lännen lokari"-levyn ja vasaran?

Lähetyksen vakioemäntänä toimiva Frida-rouva on tavalliseen tapaan kattanut vieraile kahvipöydän. Tarjolla on radiomastolla somistettu Yleisradion 25-vuotisjuhlakakku.

Musiikkia esittävät Kipparikvartetti, Marjatta ja Martti Pokela sekä Georg Malmstén, joka esiintyi jo Yleisradion ensimmäisessä radiolähetyksessä.

Koolle on saatu kaikki yhtiön pääjohtajat kautta aikojen. Ensimmäinen toimitusjohtaja L. M. Viherjuuri kertoo alkuvuosista, jolloin Markus Rautio ja Alexis af Enehjelm hoitivat talon kaiken ohjelmatyön.

Istuva pääjohtaja Einar Sundström määrittelee yhtiön päätavoitteiksi kuunteluolosuhteiden parantamisen ja uuden radiotalon. Hella Wuolijoki muistelee mm. Pienoisparlamentti ohjelman syntyä.

Hellaa petetään

Wuolijoki joutuu ohjelmassa pienen pilan kohteeksi. Hän oli aikanaan kyllästynyt Pekka Tiilikaisen Metsäradio-ohjelmassa usein soittamaan Hiski Salomaan Lännen lokariin ja rikkoi savikiekon toimittajien nähden.

Lokarista oli kuitenkin varakappaleita. Niilo Tarvajärvi tarjosi Aamukahvi-ohjelmassaan Wuolijoelle tilaisuuden särkeä levyn toistamiseen.

Iskettyään levyn vasaralla pirstaleiksi Wuolijoki julisti, että toivottavasti levyä ei enää osteta Suomen Yleisradioon. Saatuaan kuulla, ettei rikottu äänite ollutkaan Lännen lokari, ex-pääjohtaja huudahtaa: "Tämä on kauheata petosta, Pekka saa mamman kädestä!"

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto