Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Tulitikut kipinöivät ja katkeilevat

tikku palaa (copyright YLE/videokuvaa)Kaupunkilegenda kertoo, että tulitikut ovat huonompilaatuisia kuin ennen. Kunkun kolme kovaa testasi, löytyykö kaupoista ja kioskeista kelvollisia tikkuja.

Testaajat ja testattavat

Kunkun testaajat ovat Suomen omakotiliiton aktiivijäseniä. Markku Pennanen edustaa Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistystä, Pekka Makkonen ja Pentti Kapanen kuuluvat Puistolan omakotiyhdistykseen. Herrat asuvat omakotitaloissa, joissa on monenlaisia tulisijoja. Niinpä tulitikkujen testaamiseen on hyvät mahdollisuudet.

testattavat tikut (copyright YLE/videokuvaa)Testattavana on viisi eri tulitikkumerkkiä: Eirikki, Lidl:n oma merkki Europa Hölzer, Hansacandle(maahantuojan mukaan sama tuote kuin S-kaupan Rainbow, Tiimarin tikut ja Hong Kong), R-kioskin ja Sampo tikut.

Onko laatu huonontunut?

Tulitikkujen valmistus Suomessa lopetettiin jo vuonna 1995. Testimme tikuista Eirikki ja Europa Hölzer on tehty Puolassa, puolalaisesta poppelista tai haavasta. Hansacandlen tikut on tehty Intiassa, ja raaka-aineena on Venäjältä, Latviasta tai Kiinasta tuotu haapa. Sampo-tikut ja R-kioskin tikut on tehnyt sama ruotsalainen tehdas ruotsalaisesta haapapuusta.

Monet epäilevät, että tikkujen laatu on huonontunut sen jälkeen kun niiden valmistus siirtyi ulkomaille. Tätä on vaikea todistaa. Selvää kuitenkin on, että puun laatu vaikuttaa tulitikun ominaisuuksiin. Ja puun laatuun taas vaikuttaa se, missä se on kasvanut.

Toinen muutos tulitikuissa on se, että niissä ei enää käytetä rikkiä. Kymmenkunta vuotta sitten tuli voimaan EU-standardi, joka asetti tiukat raja-arvot rikin ja raskasmetallien käytölle. Tulitikut ovat nyt ympäristöystävällisempiä, mutta ainakin suurimman maahantuojan eli Hansa Candlen mukaan ne syttyvät huonommin kuin ennen.

Räiskähtelevät tikut

Testiryhmä raapi tikkuja kotioloissa pari viikkoa. Markku Pennaselle Eirikki tuotti ensimmäisen yllätyksen: siitä räiskyy kuumia kipinöitä.
- Voi vaikka tulla reikä pöytäliinaan, hän kummastelee.

Pennanen raapaisee tikun näytteeksi, ja toden totta: pöytäliinalle putoaa jotakin. Pienet hituset muuttuvat nopeasti mustaksi, mutta ovat niin kuumia, että tarttuvat kiinni pöytäliinaan.

Pekka Makkonen havaitsi saman asian Hansacandlessa. Kun tikun raapaisee, siitä lentää silmin havaittavia kipunoita pitkään matkaan.

Tikkujen räiskyminen voi johtua valmistusvaiheen virheestä. Tikut kyllästetään parafiinilla. Jos kyllästäminen tehdään huonosti, tikku pääsee imemään ilmasta kosteutta. Puu laajenee, ja tikun päähän syntyy hiushalkeamia. Raapaistessa sitten räiskyy.

Myös puun laatu voi vaikuttaa räiskymiseen. Huokoinen puu imee herkemmin kosteutta kuin tiivis.

Katkeilevat tikut

haljennut tikku (copyright YLE/videokuvaa)Pekka Makkonen löysi eniten viallisia tikkuja Lidl:n Europa Hölzer -askista.
- Tässä rasiassa oli kaikkein vähiten tikkuja, vain 38 kappaletta. Niistä neljä oli jotenkin huonoja. Oli ohuita tikkuja, jotka katkeavat sytyttäessä. Osa tikuista oli keskeltä halki, hän näyttää.

Myös Markku Pennanen löysi Europa Hölzerin askista kolme neljä haljennutta tikkua.

Pentti Kapanen puolestaan löysi vikaa R-kioskin tikuista.
- Laatueroja oli runsaasti. Siellä oli ohuita tikkuja ja myös päiden koko vaihteli. Kahdessa tikussa pää oli niin pieni, että tikku vain leimahti eikä jaksanut sytyttää puita, hän kertoo.

Myös Sampo-tikuista löytyi yksittäisiä vikakappaleita.

Raapaisupinnat kestivät

Tikkujen raapaisupinnat kestivät lähes kaikilla merkeillä riittävän hyvin. Vain R-kioskin rasiasta yksi testaaja löysi puutteita.
- R-kioskin tikussa raapaisupinta kului niin nopeasti, että kymmenen viimeisen tikun kanssa oli vaikeuksia. Tikkua joutui asettelemaan raapaisupinnalle, että sen sai syttymään, kertoo Pekka Makkonen.

Muuten hän piti R-kioskin tikusta, koska pieni aski oli kätevä panna taskuun.

Voittajaa vaikea ratkaista

Makkosen ja Pennasen mielestä Sammon tikku oli paras. Heidän mukaansa se oli tasalaatuisin ja paloi hyvin loppuun asti.

Kapasta miellytti eniten Eirikki. Hänen käsissään se ei räiskynyt, vaan syttyi hyvin. Syttyvät päätkin olivat tasakokoisia.

kipinä lentää (copyright YLE/videokuvaa)Tikut on ostettu punteissa. Koska rasioiden koko hiukan vaihtelee, hinnat laskettiin sataa kappaletta kohti. Halvimmillaan sata tikkua saa 10–11 sentillä. R-kioskin tikusta joutuu kuitenkin maksamaan kioskihinnan.

Testin lopputulos

Tikku pisteet hinta snt/100 kpl
1. Eirikki 3,7 p 11,30
2. Sampo 3,7 p 22,20
3. Europa Höltzer 3,0 p 10,30
4. R-kioski 3,0 p 57,50
5. Hansacandle 2,7 p 10,90

Virpi Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.