Hyppää pääsisältöön

Kolhoosi Itä-Siperiassa

Kuvausryhmä vieraili itäsiperialaisessa kolhoosissa vuonna 1970. Ryhmää johti Reino Paasilinna. Kolhoosi Itä-Siperiassa oli ensimmäinen länsimaisen tv-yhtiön tuottama dokumentti neuvostokolhoosista. Martti Hosia teki dokumentille seurantaohjelman vuonna 1992.

Tietolaatikko

Kolmiosaisen dokumentin Kolhoosi Itä-Siperiassa ensimmäinen osa on osin venäjänkielinen.

Elokuussa 1970 Paasilinnan työryhmälle tarjoutui ainutlaatuinen tilaisuus perehtyä noin 900 asukkaan Put Leninan (Leninin tie) kolhoosiin Itä-Siperiassa.

Kolhoosien juuret johtavat Venäjän yhteismaanomistukseen. Maatalouden joukkokollektivointiin oli siirrytty lokakuun vallankumouksen jälkeen 1929.

Aleksander Perevalovin johtaman Put Leninan maan omisti valtio, työvälineet ja tuotteet kolhoosi. Tuotanto myytiin valtiolle, ja kolhoosin jäsenet saivat työstään korvauksen.

Reino Paasilinnan dokumentti esitettiin televisiossa vuonna 1971. Tuolloin kansalaiskasvatus virallisesta idänpolitiikasta kuului vielä median tehtäviin.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin toimittaja Martti Hosia vieraili Put Leninassa. Kolhoosin tuotanto oli laskenut, keskipalkka pudonnut ja pienin eläke oli alle 20 markkaa kuukaudessa (kolme euroa). Kolhoosista oli eronnut useita perheitä.

Elävän arkiston koosteessa nähdään myös keskustelu vuodelta 1992. YLEn pääjohtajana vuonna 1990 aloittanut Reino Paasilinna ja toimittaja Martti Hosia vertailevat kokemuksiaan ja kertovat dokumentinteon vaiheista ja taustoista.

Kolhoosien yksityistäminen aloitettiin 1992 Neuvostoliitosta eronneiden maiden luopuessa suunnitelmataloudesta.

Teksti: Rita Landström

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto