Hyppää pääsisältöön

Kaisa Korhosen ääni jakoi kuulijat

Papintytär Kaisa Korhosesta tuli 1960-luvun kulttuuriradikaalin laulun airut. Hän oli sen symboli niin hyvässä kuin pahassa.

Kaisa Korhonen valittiin Ylioppilasteatteriin johtajaksi vuonna 1965. Julkisen laulamisen hän oli aloittanut jo vuonna 1962.

Varsinainen laulu-ura käynnistyi toden teolla vuonna 1964 Korhosen tutustuttua tulevaan mieheensä, säveltäjä Kaj Chydeniukseen. Läpimurtonsa hän teki saman vuoden syksyllä Lilla Teaternin O-Pop-illoissa. Hänen soundinsa tuli tunnetuksi myös radion Orvokki-kabareista.

Korhosen voimakas, siloittelematon ilmaisu jakoi kuulijat kahtia. Toiset olivat ihastuksissaan, toisten mielestä laulu oli rääkynää.

Myöhemmin Korhonen lievensi laulunsa huutavuutta ja hyökkäävyyttä. "Siitä tuli klisee, se oli omiaan kiinnittämään huomion laulutapaan eikä itse asiaan", hän toteaa vuonna 1969 tehdyssä haastattelussa.

Korhonen pitää tärkeänä, ettei rakkauslauluja luovuteta kaupallisten musiikki-instanssien yksinoikeudeksi. Tunnealue on vähintään yhtä tärkeä kuin taistelulaulut, etenkin tilanteessa, jossa "ei ole vallankumouksen poikastakaan näkyvissä".

Tietolaatikko

Huomenna on paremmin. Säv. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen.
Seison torilla (Le Deserteur). Säv. ja san. Boris Vian, suom. Tuula Saarikoski.
Che. Säv. Kaj Chydenius, san. Miguel Barnet, suom. Hannu Vuorio. Laulu kertoo vallankumousjohtaja Ernesto "Che" Guevarasta.
Hiljainen kevät. Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo. Laulu sai ensiesityksensä Sadankomitean Vietnam-juhlassa vuonna 1965.
Vauhtihurjastelija. Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo.
Vuonna 1969 Kaisa Korhonen oli panemassa pystyyn KOM-teatteria. KOMin jälkeen hän johti Lilla Teaternia vuosina 1981-84 ja teatteriryhmä Mustaa rakkautta 1989-1992. 1990-luvulla Korhonen työskenteli ohjaajana Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän on myös toiminut opettajana teatterikoulussa ja Tampereen yliopiston teatterityön laitoksella.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto