Hyppää pääsisältöön

Kaisa Korhosen ääni jakoi kuulijat

Papintytär Kaisa Korhosesta tuli 1960-luvun kulttuuriradikaalin laulun airut. Hän oli sen symboli niin hyvässä kuin pahassa.

Kaisa Korhonen valittiin Ylioppilasteatteriin johtajaksi vuonna 1965. Julkisen laulamisen hän oli aloittanut jo vuonna 1962.

Varsinainen laulu-ura käynnistyi toden teolla vuonna 1964 Korhosen tutustuttua tulevaan mieheensä, säveltäjä Kaj Chydeniukseen. Läpimurtonsa hän teki saman vuoden syksyllä Lilla Teaternin O-Pop-illoissa. Hänen soundinsa tuli tunnetuksi myös radion Orvokki-kabareista.

Korhosen voimakas, siloittelematon ilmaisu jakoi kuulijat kahtia. Toiset olivat ihastuksissaan, toisten mielestä laulu oli rääkynää.

Myöhemmin Korhonen lievensi laulunsa huutavuutta ja hyökkäävyyttä. "Siitä tuli klisee, se oli omiaan kiinnittämään huomion laulutapaan eikä itse asiaan", hän toteaa vuonna 1969 tehdyssä haastattelussa.

Korhonen pitää tärkeänä, ettei rakkauslauluja luovuteta kaupallisten musiikki-instanssien yksinoikeudeksi. Tunnealue on vähintään yhtä tärkeä kuin taistelulaulut, etenkin tilanteessa, jossa "ei ole vallankumouksen poikastakaan näkyvissä".

Tietolaatikko

Huomenna on paremmin. Säv. Kaj Chydenius, san. Aulikki Oksanen.
Seison torilla (Le Deserteur). Säv. ja san. Boris Vian, suom. Tuula Saarikoski.
Che. Säv. Kaj Chydenius, san. Miguel Barnet, suom. Hannu Vuorio. Laulu kertoo vallankumousjohtaja Ernesto "Che" Guevarasta.
Hiljainen kevät. Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo. Laulu sai ensiesityksensä Sadankomitean Vietnam-juhlassa vuonna 1965.
Vauhtihurjastelija. Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo.
Vuonna 1969 Kaisa Korhonen oli panemassa pystyyn KOM-teatteria. KOMin jälkeen hän johti Lilla Teaternia vuosina 1981-84 ja teatteriryhmä Mustaa rakkautta 1989-1992. 1990-luvulla Korhonen työskenteli ohjaajana Helsingin Kaupunginteatterissa. Hän on myös toiminut opettajana teatterikoulussa ja Tampereen yliopiston teatterityön laitoksella.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto