Hyppää pääsisältöön

Taalari ja markka - rahalla on värikäs historia

Kuninkaat, tsaarit ja muut hallitsijat ovat aina halunneet naamataulunsa rahaan, olipa kysymyksessä kruunu, kopeekka tai markka. Kun raha vaihdon välineenä yleistyi, siitä tuli myös vallan väline.

Painavimmillaan raha oli Ruotsin vallan aikaan, jolloin yksi kupariplootu saattoi painaa jopa 15 kiloa. Ruotsi olikin Euroopan ensimmäisiä maita, jossa otettiin käyttöön 1600-luvulla setelirahat.

Vanhimmat tunnetut rahat lyötiin Kiinassa 3000 vuotta sitten. Veitsi- ja lapiorahan muoto viittaa työhön ja työvälineisiin.

Ruotsissa lyötiin ensimmäiset rahat noin 1000 vuotta sitten Olavi Sylikuninkaan ja hänen poikansa aikana. Rahanlyönti oli kuninkaiden yksinoikeus.

Suomeen raha rantautui monen mutkan kautta vasta viikinkiajalla. Tältä ajalta ovat peräisin myös ensimmäiset esihistorialliset rahalöydöt. Joukossa on arabialaisia, englantilaisia ja saksalaisia rahoja. Turkuun perustettiin rahapaja vuonna 1410. Keskiaikaiset linnat olivat muutoinkin kaupan ja taloudellisen toiminnan keskuksia.

Kun Suomi joutui hävityn sodan seurauksena Venäjän valtioyhteyteen 1800-luvun alussa, olivat rahaolot pitkään sekavat. Venäläisten ruplien rinnalla käytettiin aluksi maksuvälineenä myös Ruotsin kruunuja.

Oman rahan Suomi sai autonomiansa yhtenä tunnusmerkkinä vuonna 1860. Eurot korvasivat Suomen markan 1.1.2002 EU-jäsenyyden ja rahaunionin myötä.

Kuva venäläisestä kolikosta.
Hallitsijat ovat aina halunneet kuvansa rahaan. Kuva venäläisestä kolikosta. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha
Vanha kolikko
Kolikot saatettiin leimata vain toiselta puolelta. Vanha kolikko Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha
Seteliraha, jossa alastomia ihmisiä.
Setelit ovat myös taidetta. Seteliraha, jossa alastomia ihmisiä. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha

Taalarin ja markan tekijät

Tuotanto: Yleisradio 28.11.1963
Käsikirjoitus: Jouko Voionmaa ja Pekka Sarvas
Selostus: Esko Mustonen
Ohjaus: Osmo Harkimo
Kuvaus: Veikko Mård
Piirrokset: Annikki Puurunen

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto