Hyppää pääsisältöön

Taalari ja markka - rahalla on värikäs historia

Kuninkaat, tsaarit ja muut hallitsijat ovat aina halunneet naamataulunsa rahaan, olipa kysymyksessä kruunu, kopeekka tai markka. Kun raha vaihdon välineenä yleistyi, siitä tuli myös vallan väline.

Painavimmillaan raha oli Ruotsin vallan aikaan, jolloin yksi kupariplootu saattoi painaa jopa 15 kiloa. Ruotsi olikin Euroopan ensimmäisiä maita, jossa otettiin käyttöön 1600-luvulla setelirahat.

Vanhimmat tunnetut rahat lyötiin Kiinassa 3000 vuotta sitten. Veitsi- ja lapiorahan muoto viittaa työhön ja työvälineisiin.

Ruotsissa lyötiin ensimmäiset rahat noin 1000 vuotta sitten Olavi Sylikuninkaan ja hänen poikansa aikana. Rahanlyönti oli kuninkaiden yksinoikeus.

Suomeen raha rantautui monen mutkan kautta vasta viikinkiajalla. Tältä ajalta ovat peräisin myös ensimmäiset esihistorialliset rahalöydöt. Joukossa on arabialaisia, englantilaisia ja saksalaisia rahoja. Turkuun perustettiin rahapaja vuonna 1410. Keskiaikaiset linnat olivat muutoinkin kaupan ja taloudellisen toiminnan keskuksia.

Kun Suomi joutui hävityn sodan seurauksena Venäjän valtioyhteyteen 1800-luvun alussa, olivat rahaolot pitkään sekavat. Venäläisten ruplien rinnalla käytettiin aluksi maksuvälineenä myös Ruotsin kruunuja.

Oman rahan Suomi sai autonomiansa yhtenä tunnusmerkkinä vuonna 1860. Eurot korvasivat Suomen markan 1.1.2002 EU-jäsenyyden ja rahaunionin myötä.

Kuva venäläisestä kolikosta.
Hallitsijat ovat aina halunneet kuvansa rahaan. Kuva venäläisestä kolikosta. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha
Vanha kolikko
Kolikot saatettiin leimata vain toiselta puolelta. Vanha kolikko Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha
Seteliraha, jossa alastomia ihmisiä.
Setelit ovat myös taidetta. Seteliraha, jossa alastomia ihmisiä. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha

Taalarin ja markan tekijät

Tuotanto: Yleisradio 28.11.1963
Käsikirjoitus: Jouko Voionmaa ja Pekka Sarvas
Selostus: Esko Mustonen
Ohjaus: Osmo Harkimo
Kuvaus: Veikko Mård
Piirrokset: Annikki Puurunen

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto