Hyppää pääsisältöön

Taalari ja markka - rahalla on värikäs historia

Kuninkaat, tsaarit ja muut hallitsijat ovat aina halunneet naamataulunsa rahaan, olipa kysymyksessä kruunu, kopeekka tai markka. Kun raha vaihdon välineenä yleistyi, siitä tuli myös vallan väline.

Painavimmillaan raha oli Ruotsin vallan aikaan, jolloin yksi kupariplootu saattoi painaa jopa 15 kiloa. Ruotsi olikin Euroopan ensimmäisiä maita, jossa otettiin käyttöön 1600-luvulla setelirahat.

Vanhimmat tunnetut rahat lyötiin Kiinassa 3000 vuotta sitten. Veitsi- ja lapiorahan muoto viittaa työhön ja työvälineisiin.

Ruotsissa lyötiin ensimmäiset rahat noin 1000 vuotta sitten Olavi Sylikuninkaan ja hänen poikansa aikana. Rahanlyönti oli kuninkaiden yksinoikeus.

Suomeen raha rantautui monen mutkan kautta vasta viikinkiajalla. Tältä ajalta ovat peräisin myös ensimmäiset esihistorialliset rahalöydöt. Joukossa on arabialaisia, englantilaisia ja saksalaisia rahoja. Turkuun perustettiin rahapaja vuonna 1410. Keskiaikaiset linnat olivat muutoinkin kaupan ja taloudellisen toiminnan keskuksia.

Kun Suomi joutui hävityn sodan seurauksena Venäjän valtioyhteyteen 1800-luvun alussa, olivat rahaolot pitkään sekavat. Venäläisten ruplien rinnalla käytettiin aluksi maksuvälineenä myös Ruotsin kruunuja.

Oman rahan Suomi sai autonomiansa yhtenä tunnusmerkkinä vuonna 1860. Eurot korvasivat Suomen markan 1.1.2002 EU-jäsenyyden ja rahaunionin myötä.

Kuva venäläisestä kolikosta.
Hallitsijat ovat aina halunneet kuvansa rahaan. Kuva venäläisestä kolikosta. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha
Vanha kolikko
Kolikot saatettiin leimata vain toiselta puolelta. Vanha kolikko Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha
Seteliraha, jossa alastomia ihmisiä.
Setelit ovat myös taidetta. Seteliraha, jossa alastomia ihmisiä. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha raha

Taalarin ja markan tekijät

Tuotanto: Yleisradio 28.11.1963
Käsikirjoitus: Jouko Voionmaa ja Pekka Sarvas
Selostus: Esko Mustonen
Ohjaus: Osmo Harkimo
Kuvaus: Veikko Mård
Piirrokset: Annikki Puurunen

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.