Hyppää pääsisältöön

Muksut tekivät runoudesta poppia

Muksut-yhtye syntyi vuonna 1965 folk-aallon innoittamana. Sille kirjoittivat tekstejä mm. runoilijat Pentti Saarikoski, Anselm Hollo ja Jorma Ojaharju.

Tapio Lipposen (1942–2017) johtama ryhmä löysi nopeasti omintakeisen linjan, jossa yhdistyivät vaikutteet folkista, chansonista, bossanovasta ja popista.

Bändin ensimmäiseen levytyskokoonpanoon kuuluivat Lipposen lisäksi Seppo Porkka, Pekka Mäkinen ja Annu Toiviainen. Viimemainitun korvasi myöhemmin Inga Hinnerichsen. Sinikka Sokka oli ”viides Muksu”, joka oli mukana mm. viimeisillä levyillä ja tv-keikoilla.

Muksujen tunnetuimpia levytyksiä olivat mm. Niinkuin vierasta maata, Niityllä missä sirkat soi, Silmät silmiä ja Liisankadulla. Yhtye teki neljä albumia vuosina 1966-70.

Radiolla ja tv:llä oli Muksuille runsaasti käyttöä. Bändi oli mukana mm. radiokabareissa Juhlinut Suomi ja Lyyrikki. TV1:n Luova tauko –sarjassa sillä oli vakiopesti.

Tietolaatikko

Niinkuin vierasta maata. Säv. ja sov. Tapio Lipponen, san. Pentti Saarikoski.
Partiolainen. Säv. ja sov. Tapio Lipponen, san. Kari Aronpuro. Esitetty Radioteatterin itsenäisyyskabareessa Juhlinut Suomi.
Kiitos Manu. Säv. Carlos Puebla, sov. Ossi Runne, suom. Tapio Lipponen. Kappale on pääministeri Mauno Koivistolle osoitettu muunnelma kuubalaisesta laulusta Gracias Fidel.
Histria. Säv. ja sov. Tapio Lipponen, san. Pentti Saarikoski.
Jungmanniballadi. Säv. ja sov. Tapio Lipponen, san. Jorma Ojaharju.
Miltä laki näyttää. Säv. Kaj Chydenius, san. Arvo Salo. Kappale tunnetaan parhaiten Vesa Mäkelän levytyksenä.
Silmät silmiä. Säv. ja sov. Tapio Lipponen, san. Pirkko Jaakola.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto