Hyppää pääsisältöön

Reetta Robinson kasvaa vanhempien poissaollessa selviytyjäksi

Reetta jää perheen kesämökkisaarelle yhdessä pikkuveljensä kanssa, kun vanhemmat lähtevät veneellä kauppaan. Veneen moottori rikkoutuu ja sisarukset joutuvat elämään "robinsoneina".

Kahdeksanvuotiaasta Reetasta kehittyy vanhempien poissaollessa varsinainen selviytyjä. Elokuvan nimi viittaa Daniel Defoen romaaniin Robinson Crusoe, jossa varakkaan englantilaisen puritaaniperheen poika lähtee merille ja joutuu veneen haaksirikkouduttua alkuasukassaarelle. Lassea Reetta kutsuu välillä Perjantai-nimellä (Perjantai oli Crusoen apuri).

Reetta oppii kuin vaivihkaan lapsenhoito- ja ruoanlaittotaitoja, kun pikkuveli Lasselle pitää saada hankittua ruokaa. Nyt ei kuitenkaan olla trooppisella saarella, jossa keräiltäisiin kookospähkinöitä. Kaivosta haetaan vettä ja metsästä marjoja; merestä nostetaan katiska. Reetta lähettää myös pullopostia ja rakentaa lautan yhdessä Lassen kanssa.

Lautan rakennus epäonnistuu, mutta Reetta ei luovuta vaan jatkaa sinnikkäästi selviytymistä.

Rakas päiväkirja. Me ollaan nyt Lassen kanssa saarella kaksin. Äidistä ja isästä minä en tiedä mitään enkä huomisesta mitään. Mutta enää minä en itke. Minä olen päättänyt ruveta Robinsoniksi.

Koskettavan saariseikkailun on ohjannut Raili Rusto, joka on tehnyt Ylen lastenelokuvia 1960-luvulta lähtien. Käsikirjoituksen on tehnyt lastenkirjailija Kaarina Helakisa.

Otteita Reetta Robinsonista:

Reetta Robinsonin tekijät

Rooleissa:

Reetta - Anna Ehrnrooth
Lasse - Lasse Ehrnrooth
Äiti - Elina Kouki
Isä - Jorma Immonen
Kertoja - Leena Uotila

Tuottaja: Heikki Aarva
Ohjaaja ja toimittaja: Raili Rusto
Käsikirjoittaja: Kaarina Helakisa
Kuvaussuunnittelija: Veikko Mård
Leikkaaja: Esteri Tuovinen
Äänisuunnittelija: Heikki Häkkinen
Säveltäjä: Esa Helasvuo
Lukija: Leena Uotila
Kuvaussihteeri: Sirpa Silventoinen
Järjestäjä: Seppo Asp

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto