Hyppää pääsisältöön

Körttiläiset

Körttiläisyys eli herännäisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta 1700-luvulla alkanut yksi luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä.

Liikkeen keskeisiä vaikuttajia ovat olleet Paavo Ruotsalainen (1777–1852), Jonas Lagus (1798–1857) ja Niilo Kustaa Malmberg (1807–1858).

Yhteisön koetinkivi oli etenkin 1830-luvun loppupuolella pidetyt Kalajoen käräjät, jolloin Ruotsalainen ja Lagus olivat syytettyinä mm. luvattomasta rahankeruusta. Useita kymmeniä heränneitä tuomittiin sakkoihin seurojen pidosta ja niissä käymisestä. Se ei kuitenkaan lannistanut henkisesti vahvaa liikettä.

Herännäisyys tunnetaan kesäisin järjestettävistä Herättäjäjuhlista, joihin kokoontuu vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä kaikkialta Suomesta. Herännäisyydelle on myös tyypillistä Siionin virsien veisaamiseen perustuvat hartausseurat.

1960-luvulla tehdyssä ohjelmassa kerrotaan, että körttiläisten vahva herännäishenki ja synnintunto on pystynyt yhdistämään savolaiset ja pohjalaiset, kaksi suomalaisista heimoista ehkä erilaisinta. Piispa Olavi Kares ja rovasti Olavi Kaukola tulkitsevat herännäisyyden peruskysymyksiä, muun muassa sitä, onko herännäisyydellä poliittista väriä.

Dokumentin toimittaja arvioi, että körttien usko näyttää monelle ulkopuoliselle synkältä ja ankealta. Ohjelman mukaan körtin pitää jatkuvasti kilvoitella, jottei usko muuttuisi tottumukseksi, ja että ahdistus kuuluu kristityn jokapäiväiseen elämään.

Körtille ilovirren aika koittaa vasta, kun hän nöyränä kilvoiteltuaan saa ottaa vastaan armon. Siihen asti ihmisiltä puuttuu yksi ja samalla kaikki: Kristuksen sisäinen tunteminen, ohjelmassa kerrotaan.

Dokumentissa pohditaan, miten käy herännäisyyden tulevaisuudessa. Pystyykö liike vastaamaan kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin ja ennen kaikkea nuorison odotuksiin sekä vaatimuksiin.

Nimitys körtti on ollut alun pitäen vähättelevä ilmaus, joka on sittemmin muodostunut vakiintuneeksi suomalaisherännäisyyden käsitteeksi. Körtti-sana liittynee liikkeen miesten käyttämään mustaan tai harmaaseen takkiin ja sen takaliepeiden kolmeen halkioon (ruots. skört=hännys, lieve).

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto