Körttiläisillä on vahva herännäishenki

Körttiläisyys eli herännäisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta 1700-luvulla alkanut yksi luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä. Herännäisyys tunnetaan kesäisin järjestettävistä Herättäjäjuhlista, joihin kokoontuu vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä kaikkialta Suomesta. Herännäisyydelle on myös tyypillistä Siionin virsien veisaamiseen perustuvat hartausseurat.

Liikkeen keskeisiä vaikuttajia ovat olleet Paavo Ruotsalainen (1777–1852), Jonas Lagus (1798–1857) ja Niilo Kustaa Malmberg (1807–1858). Yhteisön koetinkivi oli etenkin 1830-luvun loppupuolella pidetyt Kalajoen käräjät, jolloin Ruotsalainen ja Lagus olivat syytettyinä mm. luvattomasta rahankeruusta. Useita kymmeniä heränneitä tuomittiin sakkoihin seurojen pidosta ja niissä käymisestä. Se ei kuitenkaan lannistanut henkisesti vahvaa liikettä.

Vuonna 1968 tehdyssä ohjelmassa kerrotaan, että körttiläisten vahva herännäishenki ja synnintunto pystyivät yhdistämään savolaiset ja pohjalaiset, kaksi suomalaisista heimoista ehkä erilaisinta. Piispa Olavi Kares ja rovasti Olavi Kaukola tulkitsevat herännäisyyden peruskysymyksiä, muun muassa sitä, onko herännäisyydellä poliittista väriä.

Dokumentin toimittaja arvioi, että körttien usko näyttää monelle ulkopuoliselle synkältä ja ankealta. Ohjelmassa todetaan, että körtin pitää jatkuvasti kilvoitella, jottei usko muuttuisi tottumukseksi, ja että ahdistus kuuluu kristityn jokapäiväiseen elämään. Körtille ilovirren aika koittaa vasta, kun hän nöyränä kilvoiteltuaan saa ottaa vastaan armon. Siihen asti ihmisiltä puuttuu yksi ja samalla kaikki: Kristuksen sisäinen tunteminen, ohjelmassa kerrotaan.

Dokumentissa pohditaan myös, miten käy herännäisyyden tulevaisuudessa. Pystyykö liike vastaamaan kaupungistuvan yhteiskunnan haasteisiin ja ennen kaikkea nuorison odotuksiin sekä vaatimuksiin.