Hyppää pääsisältöön

Stockhausen oli avantgarden kiistelty guru

Modernin taidemusiikin keskushahmoihin kuulunut Karlheinz Stockhausen oli kova nimi myös 1960-luvun Suomessa. Säveltäjä itse mieli luomaan ultramodernia taidettaan täkäläisessä järvimaisemassa.

Saksalainen Karlheinz Stockhausen (1928–2007) oli 1950-luvulla kehkeytyneen uuden sarjallisen musiikin keskeinen nimi. Hän kuului samanaikaisesti myös elektronisen musiikin uranuurtajiin.

Säveltäjä ja kriitikko Erkki Salmenhaara nimittää häntä vuonna 1962 tekemässään ohjelmassa yhdeksi nykymusiikin kiistellyimmistä säveltäjistä.

Arvatenkin luonnehdinta viittaa mm. sarjallisuuden osakseen saamaan arvosteluun teoreettisuudesta ja tunneköyhyydestä. Se ei enää perustunut taiteilijan luovaan inspiraatioon, vaan jokainen yksittäinen nuotti ja sen ominaisuudet määräytyivät yhdestä 12-sävelrivistä johdetun taulukon mukaan.

Vaikka mielipiteet Stockhausenin sävellyksistä vaihtelivat, häntä pidettiin Salmenhaaran mukaan yleisesti modernin musiikin merkittävimpänä teoreetikkona. Hänen teoriansa eivät ehkä aina olleet ”matemaattisesti aukottomia”, mutta ajattelijana hän oli ennakkoluuloton ja järjestelmällinen.

Sähköäänet ja instrumenttien häly

Stockhausen vei sarjallisuuden aiempaa pitemmälle ulottamalla sen myös sointiväriin ja sävelten etenemiseen ajassa ja tilassa. Näitä tutki laaja elektronisävellys Kontakte, jota Salmenhaara esitteli ohjelmassaan.

Teoksessa kohtasivat toisensa kovaäänisryhmät elektroniäänineen sekä toisaalta piano ja lyömäsoittimet eri sävyisine sointeineen ja hälyineen.

Sointien odottamattomat muunnelmat tuottivat tuloksen, joka ei Salmenhaaran mukaan ollut mielenkiintoinen ainoastaan teoreettisesti vaan myös soivana kokemuksena, Stockhausen ”halusi luoda musiikkia, jonka kaltaista ei ennen ole ollut olemassa”.

Modernismin lähettiläs mökkeilee

Stockhausen vieraili Suomessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1958. Jyväskylän Kesään hänet kutsuttiin kolme vuotta myöhemmin.

Hän ihastui siinä määrin Päijänteen maisemiin, että halusi ostaa Korpilahdelta neljän hehtaarin huvilapalstan kesälomapaikakseen. Kunnanvaltuusto näyttikin hankkeelle vihreää valoa.

Tontti olisi sijainnut Kumina-nimisessä saaressa. Aihetta käsitelleen radiojutun mukaan seudulla uumoiltiinkin, että tulevana kesänä ”Kuminassa kumisee elektroninen musiikki”.

Paikka sopi musiikkimiehelle kuulemma hyvin, koska eräällä iskelmäsäveltäjälläkin oli siellä mökki. Jutun juontajaa tosin arveluttaa, mitä korpilahtelaiset ”tällaisesta elektronimusiikista” oikein pitävät.

Seuraavana vuonna Stockhausen ei kuitenkaan viettänyt kesälomaansa Korpilahdella vaan Joroisissa. Sieltä hän saapui toistamiseen Jyväskylän kesään.

Seppo Heikinheimon tekemässä haastattelussa ei mökkiasiasta enää pukahdeta. Heikinheimo aprikoi muistelmissaan säveltäjän luopuneen projektista noottikriisin pelottamana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto