Onko täysarvovakuutus vakuuttamista täydestä arvosta vai suoranaista huijausta? Tätä joutui kysymään katsojamme, kun talo paloi, eikä vakuutuskorvaus riittänyt edes uuden kodin rappusiin.
Päinvastoin, vanhaa lainaa jäi korvauksen jälkeen maksettavaksi reilu kymppitonni.
Tontti pääkaupunkiseudulla seisoo vailla päärakennusta, vaikka tulipalosta on aikaa jo yli puoli vuotta. Haastateltavamme joutuu esiintymään nimettömänä henkilökohtaisen tilanteen takia. Kutsumme häntä Eevaksi.
– Oltiin juhannusta viettämässä, kun poliisi soitti, että teidän talo palaa, eikä mitään ole tehtävissä. Siinä meni kaikki vaatteita myöten.
Oliko talo vakuutettu?
– Kyllä, siinä oli niin sanottu täysarvovakuutus.
Mitä vakuutus korvasi?
– 40 000 euroa.
Millä perusteilla?
– Rakennus oli vakuutusyhtiön mielestä niin vanha ja huonokuntoinen, ja uuden rakentaminen olisi tullut niin kalliiksi. Minulle jäi tämän jälkeen lainaa vielä 14 000 euroa maksettavaksi. Talo oli remontoitu sisältä ja päältä. Vanhaa oli vain hirsikehikko, Eeva sanoo.
Ei ole maalaisjärkistä syytä epäillä Eevan kertomusta siitä, että talo oli hyväkuntoinen niin sisältä kuin päältä.
Viemäriliittymät törröttävät edelleen palopaikalla ja tontilla on uudehko jätevesijärjestelmä. Muutamasta säilyneestä valokuvasta näkee, että talossa oli uusitut ikkunat, syöksytorvet ja maalipinta.
– Vakuutusyhtiö halusi papereita, jotka paloivat talon mukana: remontin kuitteja sun muita. Eihän sellaisia voinut toimittaa, kun ne olivat palaneet, Eeva muistelee.
Yhtiö ei uskonut
Vakuutusyhtiö teki 40 000 euron arvion katsastamalla palaneen kivijalan. Yhtiö ei suostunut uskomaan, että talo oli ollut muuta kuin liki purkukuntoinen hökkeli. Muutama tosiasia puhuu tätä tulkintaa vastaan.
Eeva otti aikanaan kotinsa täysarvovakuutuksen Nordea Vahinkovakuutuksesta ja asuntolainan Nordea Pankista. Nordea Pankki myönsi taloa vastaan 51 000 euron lainan. Pankinjohtaja oli Eevan sanojen mukaan valmis kohottamaan vakuusarvoa vielä 20 000 eurolla, koska talo oli remontoitu uuteen uskoon.
Lainaa myönnetään tavallisesti 60—70 prosenttia vakuusarvosta. Talo oli Nordean arvion mukaan siis vähintään 100 000 euron arvoinen.
Kiireinen vakuutusjohtaja ehti antamaan haastattelun vain puhelimessa. Teimme haastattelupyynnössä selväksi, että kysymykset koskevat kyseistä tapausta ja että asiakas antaa luvan puhua siitä.
– Ensinnäkin emme kommentoi yksittäistä tapausta. Me teimme päätöksen niiden tietojen pohjalta, jotka meillä päätöksentekohetkellä oli, vastaa korvauspalvelujohtaja Jukka Vartiala.
Miksi pankin arvio on yli kaksinkertainen vakuutusyhtiöön verrattuna?
– Haluaisin nähdä tämän laskelman.
Laskelma perustuu siihen, miten pankki on hyväksynyt kiinteistön vakuudeksi.
– Me olemme tehneet päätöksen niiden tietojen pohjalta, jotka meillä oli päätöstä tehtäessä, painottaa korvauspalvelujohtaja Vartiala.
Täysarvovakuutus ei määrittele talon arvoa etukäteen
Eevan vakuutus on tänä päivänä erittäin yleinen täysarvovakuutus. Itse asiassa yhdeksän kymmenestä vakuutusyhtiöstä tarjoaa täysarvovakuutusta. Täysarvovakuutuksessa talon euromääräistä arvoa ei määritellä millään tavalla etukäteen. Kuulitte aivan oikein: rakennuksen arvoa ei määritellä vakuutusta tehtäessä millään tavalla.
Vakuutusmaksu määräytyy rakennuksen asuinneliöiden mukaan, oli rakennus sitten uusi tai vanha. Euromääräinen arvo määritellään vasta, kun vahinko on tapahtunut. Monesti vakuutusyhtiön edustaja näkee talon ensimmäistä kertaa, kun se on palanut.
Johtaja Irene Luukkonen Kuluttajain vakuutustoimistosta selventää vakuutustyypin historiaa.
– Täysarvovakuutus tuli kuvioihin aikanaan siksi, että ihmiset pakkasivat alivakuuttamaan omaisuutensa. Talon arvo nousi, ja sovittu vakuutussumma jäi jälkeen. Sitten vahingon sattuessa olikin pulma, koska korvaus ei riittänyt uuteen taloon. Täysarvovakuutuksessa vakuutus korvaa tuhoutuneen rakennuksen tilalle uuden.
Kuulostaa hyvältä. Mutta todellisuudessa täysarvovakuutus mahdollistaa vakuutusyhtiön mielivallan, koska mitään korvaussummaa ei siis ole sovittu. Täysarvovakuutuksessa on nimittäin rajoitus, jonka perusteella huonokuntoisen rakennuksen tilalle ei tarvitse rakentaa uutta.
Kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta paholainen asuu yksityiskohdassa: Rakennus katsotaan huonokuntoiseksi, jos sen arvo on laskenut alle puoleen uuden vastaavan rakennuksen arvosta. Sekä palaneen rakennuksen kunnon että uudisrakentamisen kustannukset määrittelee – vakuutusyhtiö. Yksipuolisesti.
Ylä- ja alakanttiin
Ja katsotaan, miten Eevalle kävi.
Eevan tapauksessa vakuutusyhtiö laski uuden talon arvoksi 150 000 euroa.
– Yleinen linja on, että käytetään alan asiantuntijoita ja kaupallisesti saatavissa olevia rakennuslaskentaohjelmia, joilla hinta pystytään määrittämään varsin tarkasti, vastaa korvauspalvelujohtaja Jukka Vartiala Nordea Vahinkovakuutuksesta.
150 000 euron arvio voidaan kyseenalaistaa helposti. Soitimme kahdelle talovalmistajalle ja kysyimme hintaa, jolla uuden talon saa tontille avaimet käteen -kaupalla: haarukka on 99 000—175 000 euroa. Ja nämä rakennukset ovat tuhoutunutta suurempia, koska niin pieniä omakotitaloja ei kukaan enää valmista.
Pidetään mielessä, että jos tuhoutuneen talon arvo oli puolet uuden arvosta, korvataan tuho täysin. Jos alle puolet, niin ei. Vakuutusyhtiön laskelman mukaan Eevan palaneen rakennuksen arvo oli vain 26 prosenttia uuden arvosta. Jos vakuutusyhtiö olisi hyväksynyt tuhoutuneelle rakennukselle edes 80 000 euron arvon, olisi 50 prosentin vaatimus ylittynyt kirkkaasti.
Vakuutusyhtiö arvioi siis uuden talon rakentamisen kustannukset erittäin korkeiksi ja palaneen rakennuksen arvon erittäin alhaiseksi. Valitsiko yhtiö luvut niin, että se välttyi vakuutuskorvauksen maksamiselta?
– Vakuutusyhtiön tarkoitus ei missään nimessä ole vältellä vakuutuskorvausten maksamista. Olemme tehneet ratkaisun niiden tietojen mukaan, jotka meillä on ollut, vastaa korvauspalvelujohtaja Jukka Vartiala.
Taistelu jatkuu
Asiassa on vielä yksi erikoinen mutta: vakuutusyhtiöt käyttävät arvon alenemisen perusteena erilaisia laskentaohjelmia ja taulukoita. Polkupyöristä, pakastimista sun muista julkaistaan tällaiset taulukot. Kaikkein tärkeimmästä eli asuinrakennuksen vanhenemisesta ei sen sijaan tällaista tietoa esitellä. Esimerkiksi urheiluvälineille on määritelty enimmäiskorvaussumma, mutta talolle ei.
Eeva ei tyydy vakuutusyhtiön ratkaisuun, vaan vaatii uutta päätöstä.
– Minä haluan samanlaisen pienen talon, jossa on kaksi makuuhuonetta, tupakeittiö ja vessa. Toivottavasti tämä nyt ratkeaa pian johonkin suuntaan, jotta olisi ensi talvena katto pään päällä, hän huokaa.
Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja
