Hyppää pääsisältöön

Happeningia Helsingissä ja Jyväskylässä

Happeningtaide tuli Suomeen vuonna 1963. Tv-arkiston harvinaiset tallenteet tarjoavat välähdyksiä 60-luvun kokeilevista tapahtumista.

Tietolaatikko

Helsinki Street Pieceen osallistuivat Terry Rileyn ja Ken Deweyn lisäksi mm. Kaj Chydenius, Otto Donner, Erkki Kurenniemi ja Ylioppilasteatteri. Kauppatorilla tanssi Airi Hynninen säestäjänään kontrabasisti Matti Kuoppamäki. Tapahtumassa tehtiin myös happeningia koskevaa katugallupia, kuultiin kakofonista kuorolaulua teltalle, jazzmuusikot improvisoivat katumelun ja yleisön reaktioiden pohjalta, ja Runebergin patsaalla naputeltiin kirjoituskoneella ohjeita katsojille. Näyttelijät kulkivat puistossa improvisoiden vuorosanoja. Yksi muusikkoryhmistä esitti autonvalojen loisteessa Terry Rileyn nuotinnosta, jota tämä ilmeisesti kirjoitti monimetriselle paperille reaaliajassa. Ohjelmaan kuului myös yleisötilaisuus teemasta "Miksi oli mahdotonta esittää a happening (tapahtuma) Helsingissä".
Jyväskylän happeningissa olivat mukana mm. Jan Bark ja Folke Rabe, Donner, Chydenius, Erkki Kurenniemi, Outi Heiskanen, Lars Wernerin jazzkvintetti, Nalle Puh -jazzyhtye, Christian Schwindtin yhtye ym. Tapahtumaan sisältyi improvisoitua musiikkia, huntutanssi, instrumenttien taistelu savuun verhotulla urheilukentällä ja pussipäisten kuolleitten kulkue. Sotaleikkiin tarkoitetut liput hävisivät ennen alkua, joten voittajia ei ollut. Sen sijaan katsojille jaettiin paperia ja värejä, jotta he voisivat valmistaa omat lippunsa ripustettaviksi puihin ja aitoihin.

Happeningin käsite syntyi USA:ssa 1950-luvun lopulla. Happening on poikkitaiteellista performanssia, jolle on luonteenomaista yllätyksellisyys. Tärkeä osa sitä ovat myös yleisön reaktiot.

Amerikkalainen säveltäjä Terry Riley ja ohjaaja Ken Dewey olivat tuomassa happeningia Pohjolaan.

Suomessa järjestettiin 60-luvun alkupuolella arviolta toistakymmentä happeningia. Yleisöä ne lähinnä kummastuttivat.

Dewey ja Riley olivat mukana järjestämässä Helsinki Street Piece –nimistä happeningia Helsingin Esplanadilla 7.8.1963.

Sivustakatsojia hämmentäneessä tapahtumassa musiikkikriitikko Kaj Chydenius purki ja pakkasi matkalaukkuaan Suurkirkon portailla, Havis Amandan luona tanssi ballerina, ja pari nuorta miestä otti aurinkoa nurmikolla lukien vuorosanoja näytelmästä.

Saman kuun 20. päivänä Yleisradio taltioi Pasila Piecen, jossa Deweyn ja Rileyn lisäksi oli mukana ruotsalainen avantgardisti Jan Bark. Ulos ajettu pätkä Pasila Piecestä on lähinnä soittimien sormeilua ja oleilua studiossa. Ohjelmaan sisältyi myös Street Piecestä tehty filmi.

Kesällä 1964 Ken Dewey järjesti vielä Jyväskylän Kesässä Summer Scene -nimisen "lipunryöstöhappeningin" eli eräänlaisen sotaleikin paikallisen ylioppilasteatterin kanssa. Kahden päivän päästä Dewey piti What Is Happening -nimisen luentohappeningin, jossa hän kovaäänisen musiikin pauhatessa kertoi happeningtaiteesta ja ryömi pitkin salia.

Oheisessa leikkeessä nähdään välähdyksiä Jyväskylän tapahtumista sekä Jack Gelberin huumeaiheisesta näytelmästä Heittäjä (Connection), jonka esitti Helsingin Ylioppilasteatteri. Selostuksen mukaan yleisöltä vaadittiin happeningissa ratkaisuja, ja yleisö ratkaisi asian omalta osaltaan jättämällä osallistumatta näytökseen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.