Hyppää pääsisältöön

Happeningia Helsingissä ja Jyväskylässä

Happeningtaide tuli Suomeen vuonna 1963. Tv-arkiston harvinaiset tallenteet tarjoavat välähdyksiä 60-luvun kokeilevista tapahtumista.

Tietolaatikko

Helsinki Street Pieceen osallistuivat Terry Rileyn ja Ken Deweyn lisäksi mm. Kaj Chydenius, Otto Donner, Erkki Kurenniemi ja Ylioppilasteatteri. Kauppatorilla tanssi Airi Hynninen säestäjänään kontrabasisti Matti Kuoppamäki. Tapahtumassa tehtiin myös happeningia koskevaa katugallupia, kuultiin kakofonista kuorolaulua teltalle, jazzmuusikot improvisoivat katumelun ja yleisön reaktioiden pohjalta, ja Runebergin patsaalla naputeltiin kirjoituskoneella ohjeita katsojille. Näyttelijät kulkivat puistossa improvisoiden vuorosanoja. Yksi muusikkoryhmistä esitti autonvalojen loisteessa Terry Rileyn nuotinnosta, jota tämä ilmeisesti kirjoitti monimetriselle paperille reaaliajassa. Ohjelmaan kuului myös yleisötilaisuus teemasta "Miksi oli mahdotonta esittää a happening (tapahtuma) Helsingissä".
Jyväskylän happeningissa olivat mukana mm. Jan Bark ja Folke Rabe, Donner, Chydenius, Erkki Kurenniemi, Outi Heiskanen, Lars Wernerin jazzkvintetti, Nalle Puh -jazzyhtye, Christian Schwindtin yhtye ym. Tapahtumaan sisältyi improvisoitua musiikkia, huntutanssi, instrumenttien taistelu savuun verhotulla urheilukentällä ja pussipäisten kuolleitten kulkue. Sotaleikkiin tarkoitetut liput hävisivät ennen alkua, joten voittajia ei ollut. Sen sijaan katsojille jaettiin paperia ja värejä, jotta he voisivat valmistaa omat lippunsa ripustettaviksi puihin ja aitoihin.

Happeningin käsite syntyi USA:ssa 1950-luvun lopulla. Happening on poikkitaiteellista performanssia, jolle on luonteenomaista yllätyksellisyys. Tärkeä osa sitä ovat myös yleisön reaktiot.

Amerikkalainen säveltäjä Terry Riley ja ohjaaja Ken Dewey olivat tuomassa happeningia Pohjolaan.

Suomessa järjestettiin 60-luvun alkupuolella arviolta toistakymmentä happeningia. Yleisöä ne lähinnä kummastuttivat.

Dewey ja Riley olivat mukana järjestämässä Helsinki Street Piece –nimistä happeningia Helsingin Esplanadilla 7.8.1963.

Sivustakatsojia hämmentäneessä tapahtumassa musiikkikriitikko Kaj Chydenius purki ja pakkasi matkalaukkuaan Suurkirkon portailla, Havis Amandan luona tanssi ballerina, ja pari nuorta miestä otti aurinkoa nurmikolla lukien vuorosanoja näytelmästä.

Saman kuun 20. päivänä Yleisradio taltioi Pasila Piecen, jossa Deweyn ja Rileyn lisäksi oli mukana ruotsalainen avantgardisti Jan Bark. Ulos ajettu pätkä Pasila Piecestä on lähinnä soittimien sormeilua ja oleilua studiossa. Ohjelmaan sisältyi myös Street Piecestä tehty filmi.

Kesällä 1964 Ken Dewey järjesti vielä Jyväskylän Kesässä Summer Scene -nimisen "lipunryöstöhappeningin" eli eräänlaisen sotaleikin paikallisen ylioppilasteatterin kanssa. Kahden päivän päästä Dewey piti What Is Happening -nimisen luentohappeningin, jossa hän kovaäänisen musiikin pauhatessa kertoi happeningtaiteesta ja ryömi pitkin salia.

Oheisessa leikkeessä nähdään välähdyksiä Jyväskylän tapahtumista sekä Jack Gelberin huumeaiheisesta näytelmästä Heittäjä (Connection), jonka esitti Helsingin Ylioppilasteatteri. Selostuksen mukaan yleisöltä vaadittiin happeningissa ratkaisuja, ja yleisö ratkaisi asian omalta osaltaan jättämällä osallistumatta näytökseen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.