Hyppää pääsisältöön

Happeningia Helsingissä ja Jyväskylässä

Happeningtaide tuli Suomeen vuonna 1963. Tv-arkiston harvinaiset tallenteet tarjoavat välähdyksiä 60-luvun kokeilevista tapahtumista.

Tietolaatikko

Helsinki Street Pieceen osallistuivat Terry Rileyn ja Ken Deweyn lisäksi mm. Kaj Chydenius, Otto Donner, Erkki Kurenniemi ja Ylioppilasteatteri. Kauppatorilla tanssi Airi Hynninen säestäjänään kontrabasisti Matti Kuoppamäki. Tapahtumassa tehtiin myös happeningia koskevaa katugallupia, kuultiin kakofonista kuorolaulua teltalle, jazzmuusikot improvisoivat katumelun ja yleisön reaktioiden pohjalta, ja Runebergin patsaalla naputeltiin kirjoituskoneella ohjeita katsojille. Näyttelijät kulkivat puistossa improvisoiden vuorosanoja. Yksi muusikkoryhmistä esitti autonvalojen loisteessa Terry Rileyn nuotinnosta, jota tämä ilmeisesti kirjoitti monimetriselle paperille reaaliajassa. Ohjelmaan kuului myös yleisötilaisuus teemasta "Miksi oli mahdotonta esittää a happening (tapahtuma) Helsingissä".
Jyväskylän happeningissa olivat mukana mm. Jan Bark ja Folke Rabe, Donner, Chydenius, Erkki Kurenniemi, Outi Heiskanen, Lars Wernerin jazzkvintetti, Nalle Puh -jazzyhtye, Christian Schwindtin yhtye ym. Tapahtumaan sisältyi improvisoitua musiikkia, huntutanssi, instrumenttien taistelu savuun verhotulla urheilukentällä ja pussipäisten kuolleitten kulkue. Sotaleikkiin tarkoitetut liput hävisivät ennen alkua, joten voittajia ei ollut. Sen sijaan katsojille jaettiin paperia ja värejä, jotta he voisivat valmistaa omat lippunsa ripustettaviksi puihin ja aitoihin.

Happeningin käsite syntyi USA:ssa 1950-luvun lopulla. Happening on poikkitaiteellista performanssia, jolle on luonteenomaista yllätyksellisyys. Tärkeä osa sitä ovat myös yleisön reaktiot.

Amerikkalainen säveltäjä Terry Riley ja ohjaaja Ken Dewey olivat tuomassa happeningia Pohjolaan.

Suomessa järjestettiin 60-luvun alkupuolella arviolta toistakymmentä happeningia. Yleisöä ne lähinnä kummastuttivat.

Dewey ja Riley olivat mukana järjestämässä Helsinki Street Piece –nimistä happeningia Helsingin Esplanadilla 7.8.1963.

Sivustakatsojia hämmentäneessä tapahtumassa musiikkikriitikko Kaj Chydenius purki ja pakkasi matkalaukkuaan Suurkirkon portailla, Havis Amandan luona tanssi ballerina, ja pari nuorta miestä otti aurinkoa nurmikolla lukien vuorosanoja näytelmästä.

Saman kuun 20. päivänä Yleisradio taltioi Pasila Piecen, jossa Deweyn ja Rileyn lisäksi oli mukana ruotsalainen avantgardisti Jan Bark. Ulos ajettu pätkä Pasila Piecestä on lähinnä soittimien sormeilua ja oleilua studiossa. Ohjelmaan sisältyi myös Street Piecestä tehty filmi.

Kesällä 1964 Ken Dewey järjesti vielä Jyväskylän Kesässä Summer Scene -nimisen "lipunryöstöhappeningin" eli eräänlaisen sotaleikin paikallisen ylioppilasteatterin kanssa. Kahden päivän päästä Dewey piti What Is Happening -nimisen luentohappeningin, jossa hän kovaäänisen musiikin pauhatessa kertoi happeningtaiteesta ja ryömi pitkin salia.

Oheisessa leikkeessä nähdään välähdyksiä Jyväskylän tapahtumista sekä Jack Gelberin huumeaiheisesta näytelmästä Heittäjä (Connection), jonka esitti Helsingin Ylioppilasteatteri. Selostuksen mukaan yleisöltä vaadittiin happeningissa ratkaisuja, ja yleisö ratkaisi asian omalta osaltaan jättämällä osallistumatta näytökseen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto